Kaikki mitä haluat tietää snowsurffeista


Axel Lorentz snowsurfYleisesti laudan ulkomuotoa kutsutaan outlineksi. Outline määrittelee osaltaan laudan käyttötarkoituksen. Outlinen muodostaa tailin ja nosen muoto yhdistettynä reunojen sidecutin muotoon. Outlinea säädetään toimimaan halutun mukaisesti sheipeillä eli erilaisilla ominaisuuksia säätävillä yksityiskohdilla. Tällaisia outlinen ominaisuuksia muuttavia sheippejä ovat laudan pohjamuodot; yksinkertainen 2D ja monimuotoinen 3D.

Pituuden ja leveyden lisäksi siteetöntä snowsurf lautaa ostettaessa huomio kannattaa kiinnittää laudan pohjamuotoihin sekä edellä mainittuihin muotoseikkoihin. Sheipit taper- ja rocker shape vaikuttaa pääasiassa laudan kelluntakykyyn lumessa ja korostaa tiettyjä ominaisuuksia outlinessä kuten laudan tuntuma- ja hallintaominaisuutta sekä kääntämistä. Näiden lisäksi laudan rakenne määrittelee kiertojäykkyyden ja flexin jotka vaikuttavat sheippien ja outlinen toimivuuteen. Flexixtä löytyy lisää rakenne artikkelin rakenne kappaleesta.

Ostajan oppaassa tutustaan ensimmäiseksi laudan sheippeihin, koska pohjan muotoilu on yksi tärkeimmistä ominaisuuksista siteettömissä snowsurffeissa, kun taas siteellisissä snowsurffeissa laudan outline ja rakenne näyttelee isoa osaa laudan luonteesta. Artikkelin loppuosassa käsitellään käytettäviä erilaisia materiaaleja kuten foamia, pohjaa ja rakennetta. Snowsurffailussa onkin hienoa, että jokaisella on oma maku ja mieltymys ja ne selviää testailemalla erilaisia lautoja. Myös se vaikuttaa laudan valintaan missä ja minkälaisissa olosuhteissa lautaa käyttää. Alla olevalla videolla asiat esitetään visuaalisesti. Facebookin Snowsurffaus ryhmään pääset tästä.

Sheipit

3D

Laudan pohjassa tulisi olla nykysuuntauksen mukainen melko voimakas 3D muotoilu. 3D muotoilu tarkoittaa laudan pohjassa nosesta tailille kulkevia channeleita. Channelit menevät yleensä lähellä laudan reiliä ja ne johdattavat ja ohjaavat lunta samaan tapaan kuin lainelaudassa pohjachannelit johdattavat vettä. Channelit luovat samaan tapaan snowsurf lautaan ominaisuuksia. 3D luo laudalle ohjautuvuutta ja sivuttaispitoa. 3D sheipin ansiosta lauta ei lähde slaidaamaan sivuttain käännöstä tehtäessä. Snowsurf laudoissa channelit tulisi keskittyä laudan pohjan molemmille reunoille lähelle reilejä mukaillen syvyydellään rokker sheippiä. Channelit voivat syventyä tai loiventua reunoja ja laudan tailia kohden. Lauta menee käännöksissä kallellaan jolloin 3D channelit luovat vastetta molemmille reileille. Tätä vastetta kutsutaan fin efektiksi. 3D pohjachanneleiden avulla lauta antaa vastetta eli pitoa carve tyyppisiinkin käännöksiin sekä yleisestikin loogisuutta käännöksiin esim metsälaskuissa, kuten videolla.

3D sheipin eri muodot: Flat 3D, V3D, Gullwing 3D

3D channeleita on erilaisia ja eri nimisiä . Itse tykkään laudoista, joissa laudan keskiosan pohjamuoto channeleiden välissä nosesta tailiin on suora (flat 3D) ja laudan reilit samalla tasolla pohjan keskiosan kanssa, tällainen muoto on flat 3D. Flat 3D lauta reagoi nopeasti kääntämiseen sekä kelluttaa hyvin ja loogisesti. Reileistä saa myös paremman fin efektin kun channelit ovat lähellä reiliä. Tällainen lauta on tuntumaltaan lainelautamaisin snowsurf. Laudan ohjautuvuus on hyvä ja kääntyvyys kevyttä.

Keskellä lautaa voi olla myös V3D muotoa, jossa reilit ovat ylempänä kuin laudan pohjan keskiosa.  V3D sheipissä laudan keskiosa rikkoo lumen pintaa ja ohjaa sitä reileille. Tämän tyyppinen lauta on tehty syvempään/pehmeämpään tasalaatuiseen lumeen ja se ohjaa voimakkaasti, jopa junamaisesti. Hitaassa vauhdissa lauta saattaa jopa tuntua kankealta.

Mikäli V3D muoto on mieto tai kulmat ovat loivat puhutaan siitä nimellä Gullwing 3D. Gullwing sheipissä laudan keskiosa ei ole niin korkealla kuin V3D sheipissä tai vastaavasti reilit eivät ole niin paljoa ylempänä laudan pohjan keskikohdasta. Etenkin Suomessa Gullwing 3D on huomattavasti voimaksasta V3D:tä toimivampi sillä se toimii paremmin ei niin pehmeässä lumessa ja kääntyy kevyemmin.

2D

2D on yksinkertainen laudan pohjan concave tai convex muoto tai niiden yhdistelmä. Snowsurffeissa 2D muotoilu menee tyypillisesti siten, että nosessa on convexia ja taililla concavea. 2D muotoilusta puuttuu channelit, mistä syystä sitä ei voi kutsua 3D muotoiluksi. Näin on myös lainelautailussa. Aloittelijoille suunnatuissa lainelaudoissa, softboardeissa, ei ole kuin 2D muotoilua eli pohjamuotoilu on ilman channeleita. 2D muotoilu helpottaa laudalla aaltojen saamista ja suoraan menemistä. 2D muotoilu on snowsurffeissa luonnollisesti parempi kuin ei mitään muotoa eli flat. 2D muotoilu löytyy laudan pohjasta sellaisenaan tai yhdistettynä 3D muotoiluun jolloin laudan sheippi on 2D to 3D.

2D + 3D

Monessa 2023 snowsurffissa onkin aivan nosessa noin 50mm pitkä 2D convex alue. Burton käyttää sitä myös siteellisissä snowsurffeissa. Sama toteutus on ollut monta vuosikymmentä joissakin lainelaudoissa. Aivan nosessa voi olla convexia joka jakaantuu concavekuplaksi etujalan etupuolella. 2D concave kupla jakautuu 3D channeleiksi yli eväalueen tai takajalan ja tailissa on Vee. Vee on tavallaan convexin yksi muoto. 2D to 3D sheippejä on alkanut näkymään myös uusissa snowsurffeissa mm Burtonilla. Odotan innolla jos pääsisi testaamaan näitä uusia lautoja.

Concave

Concave tarkoittaa pohjan koveruutta. Pohjan konkka eli concave on 2D muoto pohjassa, jonka ajatuksena on pakata lunta keskemmälle laudan pohjaa.  Liika concave pakkaa enemmän lunta pohjan alle, joten toteutuva fiilis on pohjoismaisessa kovemmassa puuterissa helposti pallomainen. Concave myös hidastaa lautaa. Snowsurffeissa concavea löytyy useimmiten tailista, jotta taili pakkaisi lunta ja loisi vastetta takajalalle. Tailissa oleva concave pakottaa tästä syystä pehmeässä lumessa laudan nosea alaspäin ja siksi sille täytyy löytyä vastavoima. Vastavoimana nosen painumiselle on nosen convex muoto, tällaista muotoyhdistelmää kutsutaan myös 2D pohjaksi, koska siinä ei ole channeleita.

Convex

Concaven vastamuoto on siis convex. Convex tarkoittaa kuperuutta. Sitä käytetään pohjassa erityisesti nosessa ohjaamaan lunta ”sivulle päin” ja pyrkimyksenä nostamaan nose pinnan päälle. Convex estää nosen haukkailua vaihtelevassa lumessa ja ohjaa nosea veneen keulan tavoin. Noseconvex sheippiä pitää käyttää kohtuudella, jos laudassa on rokkeria, jotta laudasta ei tulisi liian nose pystyssä uiva. Convex shape nosessa auttaa lautaa kulkemaan suoraviivaisemmin. Flexconvex on laudan rakenteella muodostettu reunoistaan joustavampi rakenne. Convexiä voi olla lainelaudoissa myös tailissa V muotona, jolloin puhutaan bottom Vee tail shapesta. Se on melko yleinen. Sellaista sheippiä en ole vielä tavannut snowsurffeissa.

Kannen 3D

Uusimmissa snowsurffeissa on myös kannen päälipinnassa 3d muotoilua kuten käyttämässäni Rayne snowsurffissa. Siinä on nosen keskiosa melko kiertojäykkä, mutta laudan reilit joustaa nosen reunoilta luoden spoon nosemaista tuntua eli flexconvex ideaa. Tämä on toteutettu ohennetuilla viilukerroksilla ja laskukuiduilla sekä kannen 3D muotoilulla ohennuksineen. Kannen 3D muotoilu on aivan eri asia kuin pohjan 3D muotoilu vaikkakin valmistustavasta riippuen pohjan 3D muotoilua voidaan tarpeen mukaan heijastaa kanteen. Pohjan 3D muotoilu eli channelit luovat snowsurffiin päälipuolelle mietoa w-concavea mikä lisää jalan pitoa dekillä skeittilaudoista tutun w concaven mukaisesti.

Rocker ja taper

Rocker ja taper shape muotoilulla vaikutetaan laudan eteenpäin uiviin puuterin kelluntaominaisuuksiin. Ne vaikuttavat myös laudan kääntämisominaisuuksiinkin. Taper tarkoittaa yksinkertaistettuna, että laudan nose on laudan tailia leveämpi eli lauta tavallaan kapenee tailia kohden. Taper shape nopeuttaa lautaa ja rocker shape hidastaa lautaa. Taper lisää laudan ketteryyttä ja käsiteltävyyttä. Siteettömän laudan sheippi kuuluu olla taper eli taaksepäin kapeneva ja oikeat suhteet rockeria. Rocker on laudan ylöspäin suuntautuvaa muotoa, kun lauta on pohjallaan. Rocker saa laudan uimaan ylöspäin ja korostaa laudan sidecuttia eli kääntyvyyttä flexin kanssa. Rokkerisheippi alkaa usein laudan keskikohdilta noseen päin ja silloin sitä kutsutaan noserokkeriksi. Puuterissa liika noserockeri hidastaa turhaan lautaa tai siitä tulee sellainen kengurudekki, joka pyrkii kokoajan ylöspäin hangesta uimalla nose pystyssä. Noserokkeri hidastaa lautaa. Nosesta löytyvä flexiominaisuus korostaa rocker ominaisuutta, joten laudan rocker ei ole yksinkertainen juttu. Suosi lautoja joissa on 25-50mm tapered shape ja miedot rokkerit. Sama rocker ja sama taper voi olla erimuotoisessa eli eri outlinen omaavassa laudassa kuten fish tai moontail peräisessä laudassa. Tail rocker nopeuttaa laudan kääntymistä ja sillä pystytään vaikuttamaan perän muodon ominaisuuksiin. Perän ominaisuudet korostuu mitä kovempaa lumi on. Mitä lujempaa menet sen enempi tarvitset noserockeria mutta jäykempää noseflexiä, mutta sen vauhdin saamiseksi tarvitset laskullesi jyrkkyyttä ja pituutta. Siksi miedoilla rockereilla olevat laudat toimivat Suomessa mielestäni paremmin, kun laskut ovat 150-350m luokkaa ja törmät loivia. Suuntaus on, että liika rokkeri poistuu ”muodista” ainakin siteettomien lautojen osalta ja roker ominaisuutta kompensoidaan muila sheipeillä ja flexillä. Loivempirokkerinen lauta toimii myös kovemmassakin vauhdissa jos se on kiertojäykkä, tarvitsee vain tehdä jyrkempiä käännöksiä ja luottaa lautaan kuten alla videolla kohdassa 0:22-0:26. Mikäli alla oleva suomi snowsurf video ei lataudu niin linkki tästä.

Outline eli ulkomuoto

Outline eli laudan ulkoiset muodot käsittää nosen ja tailin eli perän ja nokan ulkoiset muodot. Outlinestä näkee laudan nosen ja tailin muodon. Ne määrittävät laudan käyttötarkoituksen.

Eri outlinet

Siteettömissä laudoissa kaikissa on lähes poikkeuksetta leveä nose (320-355mm), jossa nose on toteutettu osittain rocker muodolla ja osittain nosen taivutuksella ylöspäin. Taileja on erilaisia kuten erisyvyyksisiä swallow taileja (1. vasemmalta) sekä niistä hieman miedompia fishtaileja (5. oikealta). Fishtailista vielä miedompana muotona on moontail (3. ja 4s oikealta) joka oli suosituin tailmalli 2020 ja nyt nousemassa monen valmistajan 2023 suosituimmaksi tailin muodoksi. Itsekin tykkään!

snowsurf tails

Neutraaleista taileista on monta variaatiota kuten diamond tail ja pyöreä (oikenapuoleisimmat). Ääripäänä on suoraperäinen. Tailit ovat yleensä yli 310-320mm leveitä. Siteettömissä laudan tailin kuuluu olla jäykempi kuin nose ja pohjolan törmillä mielummin ilman upottavaa ja siksi hidastavaa swallowtailia. Moontail tai vastaava lähes suoraperäinen antaa myös tarvittavaa ”taka”potkua eli tailin pitoa pehmeässä lumessa ilman vauhdin hidastumista. Takapotkulla pystyy kääntämään lautaa ja rytmittämään käännöksiä. Tällaisella taililla on mukava roiskutella lunta käännöksien loppuvaiheessa eli tehdä slasheja. Myös tailissa voi olla erilaisia 3D muotoiluja. Tailin channelit ja jyrsityt ”urat” toimivat samaan tapaan kaasupolkimena kuin lainelaudoissa leveät tailchannelit. Omissa performance lainelaudoissa on kaikissa tail channelit. Tailchannelit snowsurffissa ja lainelaudoissa tekevät laudasta nopeamman joka korostuu vauhdin säilymisenä käännöksissä. Fish ja swallowtailit ovat raskaampia kääntää lumella kuin ilman halkiota olevat.

Swallowtailin idea on, se että se uppoaa lumeen. Fishtail ei upota ihan niin paljoa kuin swallow tail. Älytöntä syvää swallowtail perää ei suomessa kannata suosia, sillä se vain hidastaa turhaan vauhtia muutenkin loivilla törmillämme. Tällaiset syvät swallowt ovat usein yli 165 cm pitkiä lautoja ja ainakin liian pitkiä perus suomitörmälle. Jyrkkä noserokker ja syvä swallowtail on mielestäni huonoin mahdollinen yhdistelmä Suomen olosuhteisiin. Tällainen snowsurf lauta on hidas ja se vaatii jyrkähkön rinteen ja paljon pehmeää tasalaatuista lunta sillä se ui nose pystyssä. Japanin puuterissa ja optimaalisen jyrkillä törmillä sellainenkin lauta varmasti toimii parhaiten. Laudan outline määrittelee myös laudalle tietyn sidecutin eli leikkaavuden ja se tulee kuin automaattisesti outlinen vaikutuksesta, koska snowsurf lauta noudattaa taper shapea. Tietysti laudan voi toteuttaa myös reverse sidecuttina, mutta silloin sen käyttöalue on aika marginaalinen. Lainelaudat ovat aina reverse sidecut. Vanhoissa snowsurffeissa mm Winterstickeissä oli nose toteutettu reverse sidecut idealla.

Pituus ja leveys

Leveys lisää kelluttavutta kuten pituuskin. Pituus lisää vakautta. Laudan pituus ja leveys määräytyy laskija koon mukaan, leveys enemmänkin jalan koon mukaan. Todella leveä ja pitka lauta on raskas kääntää hitaassa vauhdissa, mutta vakaa kobemmassa vauhdissa. Metsälaskuun suosittelisin n.125-145cm lautaa ja kaikki sitä pidemmät on isompien kenttien lautoja. Laudan leveys ja pituus on myös mieltymysasiakin.

Sidecut eli leikkaavuus eli kääntösäde

Käyttötarkoitukseen sopiva tailin muoto määrittää snowsurffilaudan pituutta, keskikohdan leveyttä ja reilien sivuleikkausta eli sidecutia. Erilaisille tailin ja nosen muodoille on olemassa erilaisia kääntösäteitä ja valmistajat tietävät mikä outline toimii parhaiten minkälaisella kääntösäteelle.  Snowsurflaudoissa sidecut eli metrisuureena mitattuna kääntösäde on noin 10-15m luokkaa 140cm laudassa. Sidecut korostuu siteettömissä ja siteellisissä laudoissa perää kohden jolloin puhutaan directional sidecutista. Liika leikkaavuus eli sidecut vie laudasta kuitenkin luonnetta puuterissa ja side cut onkin tärkeämpi mittayksikkö siteellisissä laudoissa, joita ajetaan kantilla. Mitä enemmän siteettömässä laudassa on sidecutia sitä jyrkemmät pohjachannelit lauta vaatii, koska lauta kaipaa lumivastetta. Lauta kääntyy myös nose- ja tailrockerilla pehmeässä lumessa, joten sidecutin ja channelien toiminnalle valmistajat ovatkin testanneet parhaan mahdollisen sweetspotin ja se onkin valmistajakohtaista tietämystä..

Snowsurffeissa kääntösäde ei ole pyöreä vaan muuttuva ja sitä on siksi vaikea laskea taper ja rocker laudoissa matemaattisella kaavalla R^2 – 2*R*M -M^2 = R^2 – (c/2)^2.

Päinvastainen sidecut eli reverse sidecut mitä lainelaudoissakin on, käytetään joissakin powsurffeissa, jotka on optimoitu vain yhdelle lumikerroksen muodolle eli todella pehmeälle puuterille. Siteellisissäkin on kokeiltu tällaista sheippiä mm Korua Obelix laudassa.

Käytetyt materiaalit ja rakenne

Pohjamateriaali

Siteettömässä snowsurffissa vauhdin saaminen on a ja o. Siksi laudan pohjamateriaalikin on tärkeä tekijä. Yksinkertaisesti kaikki Ptex ja vst pohjaiset luistavat paremmin kuin pelkät puupohjalla olevat. Puupojaisia kannattaa voidella pikavoiteilla ja silloin ne luistaa ihan hyvin. Fluori imeytyy puuhun nopeasti, mutta ei ole kauhean ekologista. Siteettömässä laudassa ei välttämättä tarvitse olla teräskantteja. Niistä saattaa olla jopa haittaa, sillä erilaiset lumikerrokset tökkivät tällöin enemmän tai lauta haukkoo helposti hankeen.

Foam eli jalkatason krippi

Yksi oleellisin ominaisuus siteettömissä laudoissa on laadukas jalkatason foam. Foam mahdollistaa laudan ominaisuuksien käytön sillä lipsuvilla jaloilla ei saa aikaiseksi mitään. Jalkatason laadukas foam ei kerää lunta eikä jäätä ja siitä löytyy grippiä kaikenlaiseen laskuun mm släsheihin ja powedrcarveen. Paakkuuntunut lumi dekin pinnalla lisää dekkiin painoa ja heikentää pitoa sekä muuttaa jalan asentoa dekin päällä lipsumisesta puhumattakaan. Huono foam ei pidä pakkasella ja kerää lunta ja jäätä. Tämän lisäksi krippimateriaali pitää olla ohutta ja kevyttä hyvän tuntuman saavuttamiseksi. Ohuuden ansiosta laudan pinnan 3D muotoilustakin saa parhaan hyödyn. Olen huomannut, että paksukrippisissä foameissa tuntuma on tunnottoman pallomainen samaan tapaan kuin paksu pehmeä krippi saa aikaan skeittilaudassa. Sekin vaikuttaa, että itse vierastan lainelaudassa pädejä sillä tykkään luonnollisesta tuntumasta lautaan varsinkin paksujen tossujen kanssa. Joissain laudoissa on pitotapit ja nystyrät, ne on ihan hyviä ja kevyitä, mutta irtoavat herkästi.  Äsmö on kehitellyt lajiin Dakinen kanssa magneettifoamin ja magneettikengät. Itse en oikeen syty ideaan vaikka vaikea sanoa mitään mielipidettä ennenkuin testaa. Lisäpainon huomaa laudassa ja painava snowsurf onkin aika haastava kääntää jyrkempään tai släshäillä. Slash kuva tästä. Pidän itse lautaa aina kylmässä ennen snowsurffisessiota ja silläkin on vaikutusta lumen paakkuuntumiseen. Vinkki: Älä ota lautaasi heti käyttöön lämpimästä auton takapaksista vaan anna se jäähtyä vallitsevaan ulkolämpötilaan ennenkuin laitat sen hankeen.

Rakenne

Laudan rakenne on yleensä komposiitti eli kerrosrakenne yhdistettynä kuitua ja sideainetta (epoksi, PU..) sekä puuta. Komposiitin ytimiä voi tehdä esim puusta päällekkäisin kerroksina tai rimottamalla. Eri puulaaduilla ja hyödyntämällä puun syyn suuntia voidaan optimoida ominaisuuksia esim kiertojäykkyyttä ja flexiä. Kun kerroksellinen rakenne laminoidaan kuiduilla moneen eri suuntaan saadaan tarkka flexi ja kiertojäykkyys esimerkiksi 2 puuviilua ja lasikuidut (vaihtoehtoisesti flax tai Spinnova) + vaihtoehtoisesti hiilikuidut. Rakenne ja materiaalit vaikuttavat laudan painoon. Komposiittirakenteiset snowsurffit painaa vain noin 2.5-2.7 kiloa. Rimotetut painaa viilutettuja yleisesti enemmän.

Kannen 3D muotoilulla eli sillä, että esimerkiksi nosen reileillä on vähemmän viilukerroksia voidaan vaikuttaa paljonkin nosen toimintaan kuten myös tailinkin. Pasi Paukkeri on rakentanut tällaisia lautoja useamman ja toimivat hyvin. Rakenteen kokonaissuunnittelussa pitää huomioida laudan pohjan 3D channelit, koska channelit jäykistävät lautaa.

Flex ja reflex

Flexi käsittää keskiosan alaspäin taipuvuuden ja palautuksen eli reflex:n. Kyseisiä ominaisuuksia voi säätää myös kannen eli yläpuolen 3D muotoilulla ja ytimen kerroksellisella komposiittirakenteella sekä käytettävien puulaatujen syiden suunnalla samaan tapaan kuin skeittilaudoissa. Flexiä voi olla enemmän nosessa kuin tailissa ja usein näin onkin. Flexi on oleellinen ominaisuus myös siteellisten lumilautojen ja erityisesti lainelautojen tuntumassa.

Flex ja reflex lainelaudassa

Diy

Myös laadukkaasta vanerista saa aikaan ihan kelvollisia snowsurffeja ja nekin voi laminoida kuiduilla vakuumissa vaikka epoksilla. Pelkät käsittelemättömät vaneriviiludekit tuppaavat menemään kieroon ajan kuluessa tai katkeamaan takajalan kohdilta. High end snowsurffeissa on rakenteeseen suunniteltu erilaisia puuviiluja lajiteltuna eri suuntaisesti erilaisilla kerroksilla jolloin ne muodostavat flexiä, reflexiä ja kiertojäykkyyttä haluttuihin kohtiin laudassa. DIY lautaan mm materialien ostopaikkoihin saa vinkkiä tästä artikkelista.

Snowsurffeissa ekologisuus on vahvasti läsnä, joten on toivottavaa että lautoja alettaisiin rakentamaan biokomposiiteista kuten esim UPM Formista, tai kierrätysmateriaaleista kuten Spinnova. R Conceptin biobased epoksi on todettu toimivaksi. UPM formista on valmistettu jo menestyksellä kanoottejakin.

Leash ja leashplug

Monella valmistajalla on leashille oma paikkansa dekissä. Käytä aina leashia, koska karannut lauta on todella vaarallinen. Pehmeästä lumesta on myös vaikea löytää karannutta lautaa. Jojomallinen leash on paras. Kiinteällä kaapelilla varustetuista spiraalimalliset leashit ovat parhaita sillä ne ei roiku perässä kiinteän kaapelin sijaan. Hyvissä leasheissa on myös laukaisunvarmistin mikäli se jää oikeasti jonnekin jumiin. Mikäli käytät lainelaudan leashista peräisin olevaa jalkasträppiä niin sen pito heikkenee pakkasessa, koska velcro täyttyy lumella. Kaksipuolinen velcro jalkasträppi on paras sillä lumi ei pääse silloin velcroon. Paras vaihtoehto on käyttää pienintä karabiinia ja lukita se esim housujen vyöhön sellaiseen paikkaan mistä se ei satuta kaaduttaessa. Koiran/kissan ulkoilutusflexistä saa myös hyvän DIY jojoleashin. Offshoresta löytyy virallisia Vicious snowsurf spiraalileasheja joissa karabiinikiinnitys vyöhön. Vicious Snowsurf spiraalileashit maksavat Offshoressa 36,90e

Unelma snowsurffi

Siteettömänä snowsurf lautana olisikin täydellinen sellainen snowsurffi, jossa olisi useamman kauden siteellisenä lautana käyttämäni Nitro Squashin nose ja Rayne snowsurffin moontail perä tosi miedolla rockerilla. Kannen ja pohjan 3d muotoilu sekä taper shape sekä rockerit olisi Raynen snowsurffista. Dekin nose olisi melko löysä, mutta tailista lauta olisi huomattavasti jäykempi. Dekin pituus vaihtelisi käyttöpaikan mukaan joten malleja voisi olla kaksi, lyhyempi 140cm metsälaskuun ja pitempi 155-160cm avonaiselle kentälle. Seuraa snowsurf valmistajan Konvoi mallistoja, sinne on tulossa juuri sellaiset vaihtoehdot. Konvoin malliston näet tästä.

Joissakin laudoissa on reunoilla tai nosessa  ”siivekkeet” lisäämässä kelluttavuutta, mutta en ole vielä päässyt testaamaan sellaista. Joissain vanhemmissa Äsmo laudoissa olen nähnyt.

Henkilökohtaiset suojat ja snowsurffauksessa käytettävät kengät

Itse en tykkää käyttää lumilautakenkiä enkä vaelluskenkiä. Käytän mahdollisimman taipuvapohjaisia vesitiiviitä talvikenkiä jalkatuntuman maksimoimiseksi. Tykkään myös kengistä joissa on löysä varsi, joka antaa luonnollisen lautatuntuman. Kaudelle 2023 sain korkeavartiset Vans Powdersurfer bootsit ja niiden testituloksia tulee heti kun lunta tarpeeksi. Vans Snowsurf bootsKäytän usein housujen alle mahtuvia polvisuojia. Jotkut tykkää käyttää housujen alle mahtuvia suojahousuja joissa on pädityyppinen lonkkasuoja. Päätä voi suojata lumilautakypärällä tai sitten ihan skedekypärällä + irtohuppu. Housujen alle mahtuvat slim 661 Kyle Strait polvisuojat maksavat Offshoressa 25e ja lonkkasuojahousut 45e.

Muita vinkkejä ja trikkejä.

Tästä artikkelista löytyy kysymyksiä ja vastauksia koskien siteetöntä snowsurffausta ja mm valokuvausta sekä törmälle nousemista. Slash tarkoittaa snowsurffauksessa ja lainelautailussakin laudan taililla veden/lumen roiskutusta käännöksessä. Se, että laittaa lautaa vain poikittain ei ole slash vaan oikeaoppinen slash tehdään käännöksen yhteydessä ja se lumen roiskutus korostuu vasta käännöksen loppuvaiheessa. Slashit ovat helpompia ja näyttävämpiä mitä vähemmän perässä on halkiota. Jos laudalla tekee nopeita poikittaisia käännöksiä ja lumi roiskuu reililtä kutsutaan trikkiä snap nimellä. Snap on kaikista helpoin tehdä, mutta jos niitä tekee useamman peräkkäin esim fronttipuolelle tyylittely katoaa, koska laskusta tulee kulmikasta. Slashien tekemisessä täytyy takajalalla olla pitoa. Offshoresta löytyy pelkkiä kickosaisia liimallisia tailpädejä tuomaan pitoa ja takajalalle kallistusta, hinta 19,90e.

Spotit

Katsomalla laskujälkiäsi kertoo se paljon laudastasi tai törmän soveltuvuudesta snowsurffiin. Jos käännösjäljet näyttävät vain painantauralta lumessa niin joku asia mättää. Paras spotti siteettömälle snowsurffille on jyrkähkö rinne. Liian jyrkällä törmällä siteettömässä laudassa ei aina riitä reilipaine ainakaan laskun alkuosalla, koska vauhtia ei ole tarpeeksi suhteessa jyrkkyyteen ellei lumi ole todella pehmeää. Oman sweetspotin eli vauhdin/jyrkyyden löytäminen on tärkeää eikä sellaisia toimivia snowsurffispotteja kannata huudella yleisesti. Omatkin spotit on laskettu rikki 10 laskua /spotti. Joskus joutuu odottelemaan uutta dumppia jopa seuraavaan vuoteen. Rikkilasketulla ja vanhoja laskujälkiä sisältävällä spotilla on ikävä laskea ainakin siteettömällä laudalla. Erikerroksinen lumi on myrkkyä siteettömälle nautinnolle. Kevät tuo myös haasteensa sillä puiden vieressä lumi on kerrostunutta monestakin syystä. Kartalla on noin 10 spottia joten ne laskee päivässä parissa. Suunnittelen laskut aina ennalta jotta törmälläpääsis mahdollisimman monta laskua. Videoitaessa käytössäni on 4 kameraa ja vaikeutena on laskun osuminen ruutuun.

Lajina…

Siteetön snowsurffaus on ihan oma lajinsa ja kaikista lähimpänä lumilajeista se on perinteistä oldskool lumilautailua. Vedessä tapahtuvana skimboardingia sekä alaia vesilautailua. Tosiasia on, että snowsurffaus on todella kaukana oikeasta lainelautailusta muuten kuin mielikuvista. Snowsurffaus mielikuvissa pyritään vain romantisoimaan lainelautailua vaikka snowsurffilaudassa ei ole juurikaan samaa tunnetta. Teknisesti snowsurffaus ei tue lainelautailua vaan enemmän skimboardia ja skeittausta. Laudassa ei ole sellaista fin efektiä, reilituntumaa eikä vesivastetta laudan alla. Teknisesti snowsurffauksessa yläkropan liikkeet ovat erilaisia kuin lainelaudassa. Cutbackit ovat käytännössä mahdottomia siteettömällä snowsurffilla ja myös välttävästi siteellisellä. Mikäli haluat oppia lainelautailemaan tai parantaa lainelautailutekniikkaasi ja nostaa surffaustasoasi kuivalla maalla niin ainoa harjoite siihen on surfskate. Surfskatella ei myöskään opi pädläämään eikä lainelaudan popuppia, siihen on kuivalla maalla muita harjoitusvaihtoehtoja kuten tällä videolla olevat laudat. Soittolistalla on myös muita harjoitusmetodeja.

VAIHTOEHTOISET SITEETTÄMÄT SNOWSURFFIT

Teräskantillinen sideoptiolla (hybrid snowsurf)

Markkinoilla on paljon vaihtoehtoja siteellisistä snowsurffeista, joilla voi mennä ilman siteitä. Kyseisissä laudoissa on teräskantit ja laudan päällä pehmeä ohut foam pinta. Itse olen kokeillut tällaista Burtonin lautaa ja se oli kyllä ihan mukava laskea siteiden kanssa. Ilman siteitä lauta oli hieman epävakaa pehmeässäkin lumessa. Lauta lähti muutaman kerran yllättäen pois jalkojen alta ja luulen kokemuksien syyksi laudan teräskantteja tai/yhdessä pohjachannelien puutetta. Teräskantit ohjailivat lautaa ja lauta poukkoili jalkojen alla pienistäkin epätasaisisuuksista. Toisaalta laskukokemus on vain yhden päivän osalta ja en osaa varmuudella sanoa oliko lauta liikaa kompromissi vai ei. Mikäli joku omaa kokemusta teräskantillisen siteettömän snowsurffin toimivuudesta niin saa ottaa yhteyttä juha.sila@offshore.fi niin julkaisen mielelläni kokemusartikkelin aiheesta.

Reilillinen/evällinen siteetön snowsurf

Snowsurf rail prototypeReilillisiä snowsurffeja on näkynyt netissä muutamia ja sellainen vaikuttaa mielenkiintoiselta. Reili estää laudan peräpään luistamisen alta ja ns slaidaamisen. Evä voi olla ns knubster tyylinen perän pitoa lisäävä evä. Samanlaisia on myös lainelaudoissa twin eväsetteihin. Itsellänikin on käytössä sellainen ”tritwin” eväsetti Venon Copher pintail laudassa.

Snowsurf with rails and fins2021 rakentelin 3 erilaista versiota pohjaevällisestä snowsurffista. Se todellakin toimii myös kovassa lumessa sekä hoidetulla rinteellä. Kuvassa yksi ohjurieväasetelmista, joka toimi välttävästi lumen paakkuunuttua. Laudan ideana on, että evinä toimivat kiskot ohjaavat pohjassa lunta channelien tapaan pehmeällä lumella toimien ”evinä”. Ne yhdessä muodostavat laudan pohjaan lumen virtausta ja takana olevat lyhyet reilit toimivat evinä ehkäisten perän hallitsematonta liirausta. Idea on suoraan lainelaudan pohjasheippien ja evien toiminnasta erityisesti twinin. Kovalla lumella reileistä saa kontrollia ohjautuvuuteen ja niiden muoto vastaisi laudan outlineä eli lumi ohjautui reilienmukaisesti. Paras asetelma oli seuraava. Laudan leikkauslinja kulki nosesta takareilille päin eli eville tai keskellä yksi evä. Myös kaksi pientä evää takana toimi. Itse olen tykästynyt myös minitrailer (knubster) eväsetillä toimiviin lainelautoihin, joten olisikin luonnollista päästä kokeilemaan reilievätyyppistä siteetöntä snowsurffia kuten kuvassa yllä.

Snowsurf skate

Offshore on kehitellyt (12/2021) Rayne lautaan asennettavan adapterin, jonka ansiosta snowsurf mukautuu surfskateksi. Adapteriin on kiinnitetty Hydroponic2 surffitrukit, jotka on todettu testaamalla toimiviksi tämän tyyppiseen ”surf”lautailuun. Adapterin kiinnittämiseksi snowsurffiin et tarvitse reikien porailua eikä lautaan tarvitse tehdä muitakaan muutoksia. Adapteri toimii vain Raynen snowsurf laudassa ja sitä on tehtynä rajallinen määrä. Hinta on 195e sisältäen adapterin, HY2 surffitrukit ja renkaat integroiduin Hydroponic abec-9 laakerein. Aina sitä puuteria ei löydy. Alla video aiheesta. Offshoresta löytyy myös muutamia snowsurffauksen tekniikkaharjoitteluihin erittäin hyvin soveltuvia snowsurffeja, pitkiä ja lyhyitä sekä erilaisilla modatuilla surffisysteemeillä.

SITEELLINEN SNOWSURF

Siteellisiä snowsurffeja on markkinoilla paljon. Siteellinen eroaa siteettömästä huomattavasti eikä varsinaisesti kannata ostaa sellaista hybridiä (siteetön-siteellinen) mikäli ajatuksena on laskea pelkästään siteiden kanssa. Siteellinen snowsurf on perinteiseen lumilautaankin verrattuna aivan erityyppinen lauta, jota ohjataan erilaisella tekniikalla mikäli haluat oikeata fiilistä ja tyyliä eli snowsurffausta. Siteelliset snowsurffit toimii ihan hyvin rinnekäytössäkin.

juha sila snowboard carving

Siteiden muokkaus

Snowsurf laskutekniikan tyypillisiä piirteitä ovat yläkropan ja käsien käyttö sekä takajalkapainotus yhdessä etujalan tietynlaisella käytöllä käännöksissä. Tästä syystä itsekin olen poistanut/vapauttanut etusiteestä forward lean toiminnon siten, että side pääsee kääntymään reilusti taaksepäin (pohkeen puolelle eli negatiivinen forward lean kulma). Olen muokannut molempia siteitä enemmän taaksepäin kääntyväksi (hionut baseplaten forward lean vasteen 0.5cm ohuemmaksi ja highbackin laskusuuntaan joustavavimmaksi (eri jäykkyset highbackit takana ja edessä). Siteet ovat kuitenkin korkealla highbackillä sillä matalalla highbackillä löysistä siteistä katoaa tuntuma. Nämä muokkaus toimenpiteet päästävät etujalan toimimaan lainelautailusta tutulla käännöstekniikalla ja trimmauksella. Yhteen sidepariin on mennyt kahden erilaisen siteen osat eli siteiden muokkaus ei ole mitään halpaa puuhaa. Siteet laitan lautaan aina reilusti set back stanssille.

Kenkien/monojen valinta, kummalla nimellä niitä nyt tykkää kutsua

Pehmeiden siteiden kenkinä/monoina käytän mahdollisimman löysiä (flex 3-4), mutta tietenkin jalkaan oikein istuvia malleja. Monomallina suosin sellaista jossa ei ole kallistusta eteenpäin, joten vanhat Burtonin mallit on hyviä mm Moto ja Ruler. Monon istuvuus siteeseen kannattaa kokeilla siteiden muokkauksen jälkeen ja valita mieleinen mono sen mukaan. En tykkää korkeapohjaisista enkä etenkään kovin kantapäävaimennetuista, koska niillä katoaa lautatuntuma. Sama juttu skeitatessa. Kenkiäkin voi muokata ja sen työn ammattimaisesti hoitaa Marku Make Pirhonen Muokkauspalveluista.

Siteellisen laudan valinta on erittäin henkilökohtaista

Muokatut siteet toimivat lähes kaikissa siteellisissä snowsurffeissa, mutta laudoissa on isoja eroja. Olen huomannut että mitä löysempi lauta sen jäykemmät siteet tai mitä jäykempi lauta sen löysemmät siteet. Tämä ideologia on toiminut vain snowsurffeissa eikä koske muita lautatyyppejä. Esimerkkinä Libtech Round Nose Fish laudalla laskin melkein siteet ja monot auki, kun taas ekan generaation löysällä Nitro Quiver 154 POW laudalla laskin siteet ja monot huomattavasti kireämmällä. Gen1 mallin Nitro Quiver (joka aloitti quiver malliston, mutta oli tuolloin ainoa quiver lauta) oli edelläkävijä snowsurflaudoissa ja sen ajan spexit edessä rocker takana camber on omasta mielestä paras yhdistelmä siteelliseksi allround snowsurffilaudaksi (kuvassa alla).

Siteellisissä snowsurffeissa tykkään leveistä malleista ja alle 170cm pitkistä, joissa ei ole swallowtailia. Siteellisissä snowsurffeissa voimakaskin swallow ei niin haittaa, koska siteellisellä pystyy painottamaan (nojaamaan) erilailla eteenpäin joustavien siteiden ansiosta. Oma mielipide on kuitenkin se, että perän pitää potkia myös siteellisessä laudassa ja kiihdyttää vauhtia käännöksen loppuosalla. Tykkään myös laudasta, jossa leikkaavuus (sidecut) korostuu perää kohden reippaastikin.

3D tulee myös siteellisiin lautoihin pohjaan ja kanteen

3D pohjamuotoilukin on löytänyt siteelliset snowsurffit ja esim. Burton on tehnyt sellaisia jo muutaman vuoden. Pääsin kokeilemaan 2020 tällaista 2D to 3D tail channel Burton protolautaa (tulossa nimellä Burton Family Tree 3D Double Dog Camber 2023) ja perä todellakin potki! Laudassa oli jopa alpine laudan piirteitä. Ehkä snowsurffit siirtyvätkin carven puolelle tulevaisuudessa. Lautavalmistaja Konvoilta on myös tulossa 3D pohjamuodollisia siteellisiöä lautoja. Niissä on pohjassa siteiden väliin reilien kohdille jyrsityt pienet channelit. Pehmeässä lumessa ne saavat aikaan neutraalimman käännöstuntuman (kanttipaineen keskiosalla) ilman laudan sortamista. Myös Korualta on tulossa pohjachannellista lautaa 2023-24 ja prototyyppejä on näkynyt jo kaudella 2021. Päälikannen muotoiluja, jotka säätävät laudan flexiä, on näkynyt jo pidempään. Ehkä uutena juttuna voisi näitä laudan flexiä säätävinä muotoina mainita double deck laudat. Sellaisessa laudassa on tavallaan kaksi eri kerrosta dekkejä joilla vaikutetaan laudan camper flexiin. Ylempi lautakerros lisää laudan reflexiä ja molemmat yhdessä vaimentaa värinää ja tärähdyksiä. Mielenkiinnolla odottelen miten tällaiset laudat kehittyvät. Tällaisessa laudassa voi laudan reiliejä ja nosea sekä tailin flexiä säätää muotoilulla 3D rakenteen tapaan.

Siteiden kehitys laahaa

Voi olla että tulevaisuudessa siteet ja kengät mullistuvat näiden pohjamuotojen kehityksen takia ja enää 2030 kukaan laske perinteisen muotoisilla siteillä. Ennustan, että highbackittömät click siteet yleistyvät tämäntyylisissä 3D laudoissa ja erot pohjamuodottomien alpine-freestyle lautojen välillä kasvaa nimenomaan side/kenkä yhdistelmän osalta.

Juha Sila snowsurf

Nykymuotoisilla siteellisillä snowsurffeilla pystyy laskemaan aivan hyvin normaaleilla hoidetuilla rinteilläkin ennakkoasenteista riippumatta. Siteellisellä carvailu on hauskaa. Siteellistä ostettaessa kiinnitä huomiota sopivaan pituuteen, laskijan taitotaso sekä pituus ja käyttötarkoitus huomioiden. Leveämpi kelluttaa paremmin joten leveyskin erityisesti nosessa on tärkeä.

Laudaksi valitsisin sellaisen jossa on rokkeria nosessa alkaen keskikohdasta lautaa ja perässä hieman camper muotoa. Mielestäni siteellinen snowsurffi ei saa olla löysällä flexillä vaikka markkinoilla on paljon todella löysiä lautoja. Niiden toimiminen sekalaisessa maastossa ja kerrostuneessa lumessa on vähän ennalta arvaamatonta. Valitsen laudan aina 7+ flexisenä. Myös siteellisessä nose pitää olla leveä ja olenkin tyytyväinen Nitro Squashin noseen niin rinteessä ja erityisesti rinteen ulkopuolella laskemisessa. Mielenkiintoisena odottelen 2022 kauden uutuuksia siteellisten ja siteettömien surf/powlautojen osalta. 2022 Burtonilta on ainakin luvassa uusia visioita pohjien muotoilulle, erityisesti nosessa ja tailissa tulee olemaan channel tyyppisiä lumiohjaimia. Siteellisissä myös jalkavuudeltaan flat laudat yleistyvät, joihin olen hieman skeptinen.

Advertisement
Kategoria(t): Surfskate | Avainsanat: , , , , , , , | Kommentoi

Evillä on väliä

Pumppari aaltoPaljon kuulee sanottavan, että käytettävillä evillä ei ole niin väliä. Usein halutaan ostaa lautaan ne kaikista halvimmat evät, koska niiden merkitystä vähätellään. Voin kokemuksesta sanoa, että evillä on todella iso merkitys. Huonon ja hyvän evän eron huomaa kehittynyt aloittelijakin, jos vaan pääsee testaamaan.

Evät vaikuttavat laudan toimintaan yhtä paljon kuin laudan sheipit ja outline sekä käytetyt materiaalit. Laudan sheipit, laudan muodot ja ominaisuudet eivät välttämättä toimi vääränlaisilla evillä. Oikean tyyppisillä ja kokoisilla sekä ominaisuuksiltaan laadukkailla evillä pystyy korostamaan myös laudan tiettyjä ominaisuuksia sekä omaa lautailutyyliä. Laudan, jossa on itselle yllä mainitut toimivat ominaisuudet, saa pilalle helposti väärällä evävalinnalla. Vääränlaisina pidin myös eviä, jotka eivät tuoneet kyseisen laudan ominaisuuksia esiin tai tukeneet niitä.

Olen testannut järjestelmällisesti nyt noin 4 vuotta erilaisia eväsettejä, joista omiin lautatyyppeihin sopivat eväsetupit ja evämallit ovat selkeästi vakiintuneet. Samalla laudalla on menty samanlaisia kelejä eri evillä sekä erilaisia kelejä samanlaisilla evillä. Evien erot huomaa nopeasti eri laudoissa. Luonnollisesti kokeilut vievät aikaa, koska kelivariaatioita on paljon. Laudat toimivat erilailla erilaisessa kelissä. Eviä testaamalla on selkeentynyt myös oma lautaquiveri  joka käsittää nykyään 3 erilaista lautaa. Laudat toimivat erilaisilla keleillä ja eri laudan käyttö korostuu erilaisilla suomispoteilla. Onnistuneesta valinnasta mielestäni kertoo se, että samaa lautaa ajaa erikokoisilla keleillä, mutta samalla lautaan sopivalla eväsetillä. Kelin koko ei siis määrää mieleistä eväsettiä eli en vaihtele eväsettejä kelin koon mukaan vaan enemmänkin lautaa.

Juha sila torq pgr backside cutback

Testatessani erilaisia eviä samoissa laudoissa huomasin selkeän eron laudan käsittelyssä. Joillakin evillä testilauta oli vaikeasti kääntyvä ja huonosti kiihtyvä sekä muutenkin hidas. Ikään kuin käännökset loppuvat kesken, koska vauhtia ei saanut ylläpidettyä tai lauta ei taipunut kunnolla käännöksiin. Lauta tuntui tunnottomalta. Toisenlaisilla evillä sama lauta oli eloisa, helppo kääntää ja suuntavakaa sekä sillä sai pumpattua ja ylläpidettyä vauhtia. Pidemmillä laudoilla evävalinta vaikutti aaltojen määräänkin. Väärällä eväsetillä ja jyrkemmillä aalloilla pidempi lauta ei lähtenyt takeoff tilanteessa oikeanlaiseen liukuun jolloin nose sukelsi helposti.

Yhteenvetona voisi sanoa, jos ostaa esimerkiksi +600e maksavan laudan niin miksi säästää ja valita siihen 60e halvemman eväsetupin millä ei saa laudan ominaisuuksia irti. Itse säästän jatkossa jossain muussa 🙂 Kunnollinen eväsetti maksaa yleensa noin 100e kun välttävä maksaa 40-50e. Evistä tietoa tarkemmin lisää tästä. Offshoresta löytyy juuri nyt paljon erilaisia eviä ja koitamme parhaamme mukaan valita sinulle oikean eväsetin. Testissä pääasiassa käytetyt laudat olivat Venon Quokka 6’4, Venon Spectre 6’6, Venon Copher 7′, Venon Egg 7’2 ja Offshore 8’6 fun longboard, Torq 8’6 minilong sekä Torq PGR 6’2. Laudoilla surffattiin Suomessa ja ulkomailla. Yläpuolen kuva isompana tästä. Videon suora linkki tästä.

majakka surf drop in

.

.

.

.


Kategoria(t): Surfskate | Avainsanat: , , , , , , , , | Yksi kommentti

Pimeetä, no problem!

surffaus valoissaSurffaaminen onnistuu nyt pimeässä. Käytössä on 2x väriteholed paneeli + spottaava UV ja 2100Wh virtapankki millä homman saa yhdellä latauksella toimimaan noin 30h. Huomasin, että tietyt laudat loistavat reilusti UV valolla, toiset laudat samaa väriä eivät loistaneet ollenkaan. Muutamassa laudassa laudan rakenne loisti lakan läpi. Kameraa pitää vielä oppia säätää niin jatkossa tulee videokuvaakin. Kuva isompana tästä.

Waveramp Finland surfskate

Vaneriselle aallolle hankittiin yksi lisävalo aikaisempien tueksi tuomaan vesiefektiä. Tämän lisäksi löytyy projektori jolla saadaan vaneriaaltoon heijastettua oikeaa aaltoavideota, täytyy vain kuvata paremmat videomatskut siihen. LED renkaat saavat illuusion, että lauta kelluu ja on irti vanerista. Ulkona skeitatessa valorenkaat lisäävät turvallisuutta.miller night vision wheelssurf skate topturn skate ramp

.

.


.

.

.

.

.

.

Kategoria(t): Surfskate | Kommentoi

Märkäpuvun ostajan opas

Märkäpuvun ostajan oppaassa käsitellään puvun kokoa ja paksuutta. Näiden lisäksi tarkastellaan märkäpuvun ominaisuuksia kuten lämpöä ja kestävyyttä yms. Olen huomannut, että märkäpukujen materiaalit eivät kestä enää samaan tapaan kuin 10v sitten. Ilmeisesti ns ekologiset materiaalit ovat hieman öljypohjaisia vanhoja materiaaleja heikompia kestävyydeltään. Myös nykypukujen kerroksellisuus ja muotoilu lisäävät saumojen määrää. Erilaiset saumat ovat alttiita vanhenemiselle ja niille on oma osionsa ostajan oppaassa. Ostajan opas on suomisurf painotteinen ja sieltä löytyy hyviä vinkkejä myös tossujen ja hanskojen hankintaan. Märkäpuvun ostajan oppaaseen pääset tästä.

manera wetsuit suomesta

.

.

.

.


Kategoria(t): Surfskate | Kommentoi

Blokkaako tuulivoimapuisto pohjoiskelit

Aika näyttää miten tuleva tuulivoimapuisto tulee vaikuttamaan Yyterin alueen aaltoihin. Estääkö voimalapatteristo ja muuntoasema sekä meriläjitysalueet aaltojen pääsemisen pohjoiskeleillä Yyteriin? Kuinka aallokko kääntyy jatkossa luodekeleiltä Yyteriin? Kaikki asiaan perehtyneet lautailijat tietävät kuinka tärkeä Kaija luoto/saari on aaltojen kääntymiselle, nyt se on jäämässä voimalapatteriston alapuolelle. Voimaloita tulee 40 kpl ja niiden roottori on 310m korkeudessa. Suhteutettuna Näsinneulaan yksittäinen voimala on yli kaksinkertainen. Kuva isompana tästä.

yyteri tuulivoimapuisto

Olen ollut aktiivisesti yhteydessä asioista päättäviin tahoihin. Olen pyytänyt aaltomallinuksen tekemistä YVA-menettelyn yhteyteen tai erikseen. Aaltomallinnusehdotus on myös tehty toimestani yleiskaavan ehdotusvaiheessa. Minulle annettiin ymmärtää, että se tehdään mikäli ilmeistä perustetta sen pois jättämiselle ei ole. Lopulta sain viestin jossa oli vastaus seuraavasti: ”Hankevastaavalta saadun tiedon mukaan aaltoja tai merituulipuiston vaikutusta aaltoihin ei ole mallinnettu hankkeessa, sillä vaikutukset on arvioitu pieniksi ja paikallisiksi.”

Lopuksi haluan todeta, että en ole tuulivoimaa vastaan vaan tässä tapauksessa sijaintia selkämeren kansallispuistossa. Vaihtoehtoisesti tuo paikka ainakin osittain voisi olla vaikka Kirrinsannan kaatopaikka-alueella sekä satama-alueen ympärillä, ne on jo menetettyjä alueita luonnonkin puolesta.

Aallokolla on iso vaikutus dyynien synnylle, pysymiselle ja uusiutumiselle. Pohjoisen puoleinen aallokko ylläpitää herkkää eteläosaista Yyterin dyynialuetta. Allaoleva dyynien syntyvideo kannattaa katsoa, se on mielenkiintoinen ja sivistävä. 

 

Kategoria(t): Surfskate | Avainsanat: , , , , , , | Kommentoi

Ylläpidä lihaskuntoa

Aloita nyt

Illat ja aamut pimenevät, mikä tarkoittaa surffauksen vähenemistä. Aikaikkuna jolloin näkee surffata pienenee, joten todennäköisyys skorettaa keliä huononee. Tästä syystä on paras alkaa hyvissä ajoin ylläpitää fyysistä lihaskuntoa. Teknistä ”lihaskuntoa” pystyy ylläpitämään surfskatella, sade ja lumi ei ole ongelma. Maailma on täynnä parkkihalleja :). Kun aloittaa kuntoharjoittelun pikkuhiljaa hieman etuajassa, niin rutiinin synnyttyä kaamosaikakin menee helpommin ja nopeammin. Lihaskunto auttaa pysymään myös ehjänä eli surfskeitatessa ja snowsurffauksessa kaaduttaessa ei tule esim niin herkästi olkapäävammoja.

Ilmaiset ulkosalit

Koska korona vei Offshoren omat sali- ja voimailutilat niin olen siirtynyt käyttämään ilmaisia kuntopaikkoja voiman ylläpitämiseen. Esimerkiksi Ylöjärven Räikän rannassa on mukava käydä treenaamassa oma ohjelma. Siihen menee vain 30-45min ja sen voi tehdä matkalla töihin tai kotiin. Lisäksi nämä ulkopaikat on auki 24/7. Räikässä on todella hyvät laitteet, suomalaiset David ulkolaitteet. Samanlaiset laitteet löytyy Yyteristäkin.

Kun treenaa voimaa, kestävyyttä ja liikkuvuutta niin se parantaa tasapainoa, lihasten aktiviteettia eli fysiikkaa, joka auttaa sinua hallitsemaan kroppaa ja oppimaan paremmin surf tekniikkaa.

 

Surffaajille hyvää voimaharjoittelua sekä lihastreeniä ovat:

  • Leuan veto
  • Kaikki ylätaljaliikkeet
  • Dipit
  • Nyrkkeilysäkki
  • Pitkät toistot penkissä
  • Käsipainot ja niillä olkapääliikeet sekä hauiskääntö. Hauiskääntö sen takia että säilyy lihastasapaino eli kehittyy ja rasittuu tasaisesti
  • Kahvakuula ohjatusti, myös bosupallon/tasapainolaudan päällä seisten (Jos Krister 🙂 suostuu niin kahvakuulareenivideo tulossa)
  • Punnerrukset, myös bosupalloa hyväksikäyttäen
  • Voimistelurenkaat
  • Tämän lisäksi käytän kuminauhoja ja venyviä remmejä surffisimulaattorin yhteydessä mm pädläys
  • Vatsalihastreenit matolla. Vaihteluksi vatsalaudalla, löytyy esim Räikästä ja Yyteristä
  • Kiipeilu/Parkour
  • Uutena lajiharjoitteen Giboard se on hauskaa, mutta aika haastavaa

.

 


Kategoria(t): Surfskate | Avainsanat: , , , , | Kommentoi

Snowsurffin harjoittelu surfskatella

miller surfskate pablo solar promodelSurfskate on erinomainen harjoittelumenetelmä myös snowsurf taitojen kehittämiseen. Surfskatella jalat ovat samaan tapaan vapaina kuin snowsurffatessa, stanssi ja asentokin on sama. Kuten snowsurffissakin niin erityisesti surfskatessa yläkropan oikeaoppisella asennolla sekä jalkojen stanssilla on suuri merkitys kuinka homma luonaa. Merkitys korostuu mikäli haluaa tehdä tiukempaa carvingia ja spray tyyppisiä käännöksiä. Surfskatella liikeradat menevät lihasmuistiin ja ne on helppo siirtää lainelautailuun tai snowsurffiin. Kehity syksyn aikana tai palauta taitosi ennen lumen tuloa. Surfskatella saa myös ajosilmän herkistettyä. Treenattuasi surfskatella niin huomaat kuinka snowsurffi kulkee ihan uusilla urilla tulevana talvena.

FW Surfskates Honolulu 34Kuten käytettävällä snowsurf laudallakin on menemiseen iso vaikutus niin samaan tapaan on surfskate laudallakin merkitystä. Snowsurffin simuloimiseen hyväksi todetut mallit ovat Slide Neme Pro Model, FW Duke sekä Hamboards Huntigton HOP HST-200 trukeillaoleva malli. Offshoresta onnistuu myös custom koottuna esim Hamboardsin HOP malli modattuna Waterbornen rail adapterilla ja TKP trukilla. Kaikkia ed malleja löytyy Offshoresta. Support your local surfshop 🙂 Toimitamme myös matkahuollolla.

Meillä on myös snowsurfiin tähtäävää valmennusta ja esim. aaltorampeilla tekniikan harjoittelua, katso video alla. Näiden lisäksi käytämme cone harjoittelua eli erilaisia keilaratoja samaan tapaan kuin surffivalmennuksessakin. Snowsurfvalmennuksessa käytämme siihen soveltuvia surfskateja, sinulla ei tarvitse olla omaa lautaa vaan meiltä löytyy lainaan erilaisia. Mikäli sinulla on jo lauta niin voimme myös opastaa videoiden välityksellä ja analysoimaan lähettämäsi videon sekä antamaan tekniikkavinkkejä videosi perusteella.

Jotta harjoittelu olisi monipuolista, on meillä snowsurffakseenkin soveltuva tasapainolauta harjoitusohjelmineen.

Mikäli haluat opetella surffaamaan, pädläämään & popupin niin itse suunnittelemamme surffipainoitteinen tasapainolautamme on paras väline siihen. 

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.


 

Kategoria(t): Snowsurf | Avainsanat: , , , , , , , | Kommentoi

Hämeenkyrö pumptrack

Hämeenkyrön pumptrackille ajaa melko nopeaan Tampereelta, noin 35min. Pumptrack sijaitsee Hämeenkyrön jäähallin vieressä. Rataa pystyy ajelemaan molempiin suuntiin ja myös kahdeksikkona. Kahdeksikkona ajettavia pumptrackejä ei ole liikaa Suomessa. Kahdeksikon etuna on se, että pääsee monipuolisesti ajamaan päätymutkia right- tai lefthanderinä. Pumptrackien päätymutkia pystyy ajamaan pelkästäänkin pumppailemanna ympyränä ja simuloimalla surffauksen top- ja bottom turnia.

Hameenkyro pumptrack suunnitteluvirheHämeenkyrön pumptrack on monipuolinen tosi helppo rata, jossa vauhteja pystyy helposti kontoroloimaan. Flättiosuudella on länsipuolen suoralla ihmeelliset bumbsit, jotka skeittilaudalla kaartaa ulospäin kohti nurmikkoa. Niiden tarkoitus ei oikeen auennut itselle. Eteläpäädyn kaaren jakaminen kahteen osaan on myös mielestäni suunnittelu/toteutusvirhe. Se oli jopa vaarallinen, kun kaaresta puuttuu yläosa ja se tavallaan loppuu kesken. Itselle se tulikin ekalla runilla melkoisena yllätyksenä. Sitä kannattaa varoa sillä loukkaantumisriski on melkoinen. Kohta myös rajaa vauhteja skeittilaudalla ajettaessa, sillä takakaaren jälkeen joutuu suoralla osuudella pumppailemaan vauhdit uudestaan. Kuva isompana tästä. Videon suora linkki tästä. Videon lauta on Slide Neme promodel ja se maksaa Offshoressa 209e.

Kategoria(t): Surfskate | Avainsanat: | Kommentoi

Itämeri tarvitsee apuasi

Meri tarvitsee apuasi. Jätteenpolttolaitoksien tuhkat eivät kelpaa kaatopaikoille niiden sisältämien myrkkyjen vuoksi. Myrkkykemikaalit saa kuitenkin päästää mereen Yyterin edustalle. Fortum pesee tuhkaa Kirrinsannan tuhkanpesulaitoksessa. Tuhkan myrkkypitoinen pesuvesi pumpataan Yyterin edustalle veteen. Sen jälkeen pesty tuhka kelpaa kaatopaikoille, koska myrkyt päästetty mereen. Myrkkyjen takia mm sinilevää on alkanut olemaan Porissa. Yyterin sinileväartikkeliin tästä.

Rahoituskampanjaan pääsee tästä klikkaamalla. Linkin takana tarkempaa tietoa PMP ja Fortumin toiminnasta. Itse laitoin 20e ja maksan vuosittain PMP jäsenmaksun.

¹ ”Jätevettä syntyy vuosittain enintään 155 000 m3. Laitoksen mereen johdettavaksi vuosittaiseksi kloridipäästöksi arvioidaan noin 12 400 tonnia, sulfaattipäästöksi noin 388 tonnia ja fluoridipäästöksi 20 tonnia ja bromidipäästöksi 200 tonnia. Kokonaistyppipäästö on noin 8 tonnia vuodessa ja fosforipäästö noin 40 kg. Metallien osalta vuosittaiseksi sinkkipäästöksi arvioidaan enintään 20 kg ja molybdeenipäästöksi 60 kg. Muiden yksittäisten metallipäästöjen arvioidaan olevan 0,8–2 kg vuodessa. Lisäksi laitoksen jätevesissä on kiintoainesta, öljyhiilivetyjä, PAH-yhdisteitä, syanideja ja VOC-yhdisteitä.

Liite 8.1 taulukot luettelevat Fortumin jätetuhkan sisältävän mm. seuraavia aineita vaihtelevina pitoisuuksina: arseeni (As), barium (Ba), kadmium (Cd), kromi (Cr), kupari (Cu), molybdeeni (Mo), nikkeli (Ni), lyijy (Pb), antimoni (Sb), seleeni (Se), sinkki (Zn), elohopea (Hg), fluoridit, kloridit, sulfaatit (SO42-), DOC (liuenneet org. hiilet), PCB-yhdisteet (polyklooratut bifenyylit), PCDD/F (dioksiinit, furaanit), PAHyhdisteet – EPA16, TDS (’total dissolved solids’ eli kiintoaineet).” 

¹Lähteet: Fortumin ympäristölupahakemus 4.10.2018, sivu 2 ja sen liite 8.1.

Kategoria(t): Muut lajit | Avainsanat: , , , , | Kommentoi

Surffietiketti

Nyt kun syksy tuo surffikelit tullessaan niin on aika kerrata liikennesäännöt. Surffietikettiä noudattamalla osoitetaan toisten surffareiden huomioon ottaminen. Surffietikettiä noudattamalla vältytään kolareilta ja vahingoilta sekä mielipahaltakin. Erityistä huomiota kannataa kiinnittää Uniluodon leftillä. Leftiltä saa aallon myös kiinni ylempää eli varsinaisen lineupin yläpuolelta. Jos joku jo menee aallolla niin älä koita samaan aaltoon. Tarkemmin säännöistä tästä. Linkin artikkelista kannattaa lukea myös huuhaa juttu Pumpparin säännöistä. Alla kuva Indio surfboards, julkaistu luvalla.

surffietiketti

Kategoria(t): Surf | Avainsanat: | Kommentoi