Snowsurf ostajan opas

SITEETÖN SNOWSURF

Axel Lorentz snowsurfYleisesti laudan ulkomuotoa kutsutaan outlineksi. Outline määrittelee osittain laudan käyttötarkoituksen mm käytettävän tailin ja nosen sekä sidecutin muodon mukaisesti. Outlinea säädetään toimimaan halutun mukaisesti sheipeillä eli erilaisilla ominaisuuksia säätävillä yksityiskohdilla. Tällaisia outlinen ominaisuuksia muuttavia sheippejä ovat laudan pohjamuodot eli channelit eli yleisesti 3D muoto. Sheipit taper- ja rocker shape vaikuttaa pääasiassa laudan kelluntakykyyn lumessa ja korostaa tiettyjä ominaisuuksia outlinessä kuten laudan tuntuma- ja hallintaominaisuutta sekä kääntämistä.

Näiden lisäksi laudan rakenne määrittelee kiertojäykkyyden ja flexin jotka vaikuttavat sheippien ja outlinen toimivuuteen. Kyseisiä ominaisuuksia voi säätää myös kannen 3D ja ytimen kerroksellisella komposiittirakenteella. Ostajan oppaassa tutustaan ensimmäiseksi laudan sheippeihin, koska pohjan muotoilu on kaikista tärkein ominaisuus siteettömissä snowsurffeissa, kun taas siteellisissä snowsurffeissa laudan outline ja rakenne näyttelee isoa osaa laudan luonteesta. Artikkelin loppuosassa opasta käsitellään lyhyesti erilaisia materiaaleja kuten foamia, pohjaa ja rakennetta. Allaolevalla videolla asiat esitetään visuaalisesti.

Sheipit

3D

Siteetöntä snow lautaa ostettaessa kannattaa kiinnittää huomiota laudan pohjamuotoihin sekä edellä mainittuihin muotoseikkoihin. Laudan pohjassa tulisi olla voimakas 3D muotoilu eli laudan pohjassa nosesta tailille kulkevia channeleita johdattamaan lunta samaan tapaan kuin lainelaudassa pohjachannelit johdattavat vettä. Channelit tulisi keskittyä laudan pohjan molemmille reunoille eli lähelle laudan reiliä sillä lauta menee käännöksissä kallellaan ja reileille pitää saada vastetta lumesta. 3D channelit ohjaavat reileille lumipainetta, jotta lautaa pystyy ohjaamaan hallitusti. Lautaa ohjataankin 3D pohjamuodoilla sekä sheipeillä johon vaikuttaa laudan outline eli ulkomuoto. Niistä edellä lisää. Uusimmissa snowsurffeissa on myös kannen päällipinnassa 3d muotoilua kuten käyttämässäni Rayne snowsurffissa. Siinä on nosen keskiosa melko kiertojäykkä, mutta laudan reilit joustaa nosen reunoilta. Tämä on toteutettu ohennetuilla viilukerroksilla ja laskukuiduilla. Pohjan 3d muoto eli channelit luo snowsurffiin päällipuolelle w-concavea mikä lisää jalan pitoa dekillä. Pohjachanneleiden avulla laudasta löytyy pitoa ja vastetta carvetyyppisiin käännöksiin sekä yleisesti käännöksiin loogisuutta esim metsälaskussa kuten videolla. 3D channelien takia moni lautavalmistaja on siirtynyt lasikuitukomposiittien käyttöön sillä täyspuulautaan (rima/vaneri/viilu) ei saa kelvollisia channeleita ainakaan helpolla.

Rocker ja taper

Rocker ja taper shape muotoilulla vaikutetaan laudan uiviin kelluntaominaisuuksiin ja sitä kautta ne vaikuttavat laudan kääntämisominaisuuksiinkin. Taper tarkoittaa, että laudan nose on laudan tailia leveämpi eli lauta tavallaan kapenee tailia kohden. Siteettömän laudan sheippi kuuluu olla taper eli taaksepäin kapeneva ja oikeat suhteet rockeria. Liika noserockeri hidastaa turhaan lautaa tai siitä tulee sellanen kengurudekki, joka pyrkii kokoajan ylöspäin hangesta ja ui nose pystyssä puuterissa sekä on hidas. Taper shape korostaa rocker ominaisuutta.  Suosi lautoja joissa on 25-50mm tapered shape ja miedot rokkerit. Sama rocker ja sama taper voi olla erimuotoisessa eli eri outlinen omaavassa laudassa kuten fish tai moontail peräisessä laudassa. Tail rocker nopeuttaa laudan kääntymistä ja sillä pystytään vaikuttamaan perän muodon ominaisuuksiin. Perän ominaisuudet korostuu mitä kovempaa lumi on. Mitä lujempaa menet sen enempi tarvitset noserockeria, mutta sen vauhdin saamiseksi tarvitset laskullesi pituutta. Siksi miedoilla rockereilla olevat laudat toimivat Suomessa mielestäni paremmin, kun laskut ovat 150-350m luokkaa. Loivempirokkerinen lauta toimii myös kovemmassakin vauhdissa, tarvitsee vain tehdä jyrkempiä käännöksiä ja luottaa lautaan kuten alla videolla kohdassa 0:22-0:26. Mikäli alla oleva suomi snowsurf video ei lataudu niin linkki tästä

Outline eli ulkomuoto

Outline eli laudan ulkoiset muodot käsittää nosen ja tailin eli perän ja nokan ulkoiset muodot. Outlinestä näkee laudan nosen ja tailin muodon. Ne määrittävät laudan käyttötarkoituksen. Useimmiten siteettämät laudat on 125-155 cm pitkiä riippuen outlinestä. Syvät swallowtailit ovat yleensä yli 165cm pitkiä. Siteettömissä laudoissa kaikissa on lähes poikkeuksetta leveä nose (320-355mm), jossa nose on toteutettu osittain rocker muodolla ja osittain taivutuksella ylöspäin. Taileja on erilaisia kuten erisyvyyksisiä swallow taileja (1. vasemmalta) sekä niistä hieman miedompia fishtaileja (5. oikealta). Fishtailista vielä miedompana muotona on moontail (3. ja 4s oikealta) joka onkin nousemassa monen valmistaja 2021 suosituimmaksi tailin muodoksi. Itsekin tykkään!

snowsurf tails

Neutraaleista taileista on monta variaatiota kuten diamond tail ja pyöreä. Ääripäänä on suoraperäinen. Tailit ovat yleensä yli 310-320mm leveitä. Siteettömissä laudan tailin kuuluu olla jäykempi kuin nose ja mielummin ilman upottavaa swallowtailia. Moontail tai vastaava lähes suoraperäinen antaa myös tarvittavaa ”taka”potkua eli tailin pitoa pehmeässä lumessa. Takapotkulla pystyy kääntämään lautaa ja rytmittämään käännöksiä. Tällaisella taililla on mukava roiskutella lunta käännöksien loppuvaiheessa eli tehdä slasheja. Se, että laittaa lautaa vain poikittain ei ole slash vaan oikeaoppinen slash tehdään käännöksen yhteydessä. Slashit ovat helpompia ja näyttävämpiä mitä vähemmän perässä on halkiota. 

Swallowtailin idea on, se että se uppoaa lumeen. Fishtail ei upota ihan niin paljoa kuin swallow tail. Älytöntä syvää swallowtail perää ei suomessa kannata suosia, sillä se vain hidastaa turhaan vauhtia muutenkin loivilla törmillämme. Tällaiset syvät swallowt ovat usein yli 165 cm pitkiä lautoja ja ainakin liian pitkiä perus suomitörmälle. Jyrkkä noserokker ja syvä swallowtail on mielestäni huonoin mahdollinen yhdistelmä Suomen olosuhteisiin. Tällainen snowsurf lauta on hidas ja se vaatii jyrkähkön rinteen ja paljon pehmeää tasalaatuista lunta sillä se ui nose pystyssä. Japanin puuterissa ja optimaalisen jyrkillä törmillä sellainenkin lauta varmasti toimii parhaiten. Laudan outline määrittelee myös laudalle tietyn sidecutin eli leikkaavuden ja se tulee kuin automaattisesti outlinen vaikutuksesta, koska snowsurf lauta noudattaa taper shapea. Tietysti laudan voi toteuttaa myös reverse sidecuttina, mutta silloin sen käyttöalue on aika marginaalinen.

Sidecut eli leikkaavuus eli kääntösäde

Käyttötarkoitukseen sopiva tailin muoto määrittää snowsurffilaudan pituutta, keskikohdan leveyttä ja reilien sivuleikkausta eli sidecutia. Erilaisille tailin ja nosen muodoille on olemassa erilaisia kääntösäteitä ja valmistajat tietävät mikä outline toimii parhaiten minkälaisella kääntösäteelle.  Snowsurflaudoissa sidecut eli metrisuureena mitattuna kääntösäde on noin 10-12m luokkaa 140cm laudassa. Sidecut korostuu siteettömissä ja siteellisissä laudoissa perää kohden jolloin puhutaan directional sidecutista. Liika leikkaavuus eli sidecut vie laudasta kuitenkin luonnetta puuterissa ja side cut onkin tärkeämpi mittayksikkö siteellisissä laudoissa joita ajetaan kantillakin. Mitä enemmän siteettömässä laudassa on sidecutia sitä jyrkemmät pohjachannelit lauta vaatii, koska lauta kaipaa lumivastetta. Lauta kääntyy myös nose- ja tailrockerilla pehmeässä lumessa, joten sidecutin ja channelien toiminnalle valmistajat ovatkin testanneet parhaan mahdollisen sweetspotin ja se onkin valmistajakohtaista tietämystä..

Snowsurffeissa kääntösäde ei ole pyöreä vaan muuttuva ja sitä on siksi vaikea laskea taper ja rocker laudoissa matemaattisella kaavalla R^2 – 2*R*M -M^2 = R^2 – (c/2)^2.

Päinvastainen sidecut eli reverse sidecut mitä lainelaudoissakin on, käytetään joissakin powsurffeissa, jotka on optimoitu vain yhdelle lumikerroksen muodolle eli puuterille. Siteellisissäkin on kokeiltu tällaista sheippiä mm Korua Obelix laudassa.

Käytetyt materiaalit

Pohjamateriaali

Siteettömässä snowsurffissa vauhdin saaminen on a ja o. Siksi laudan pohjamateriaalikin on tärkeä tekijä. Yksinkertaisesti kaikki Ptex ja vst pohjaiset luistavat paremmin kuin pelkät puupohjalla olevat. Puupojaisia kannattaa voidella pikavoiteilla ja silloin ne luistaa ihan hyvin. Fluori imeytyy puuhun nopeasti, mutta ei ole kauhean ekologista. Siteettömässä laudassa ei välttämättä tarvitse olla teräskantteja. Niistä saattaa olla jopa haittaa, sillä erilaiset lumikerrokset tökkivät tällöin enemmän tai lauta haukkoo helposti hankeen. 

Foam

Yksi oleellisin ominaisuus siteettömissä laudoissa on laadukas jalkatason foam. Foam mahdollistaa laudan ominaisuuksien käytön sillä lipsuvilla jaloilla ei saa aikaiseksi mitään. Jalkatason laadukas foam ei kerää lunta eikä jäätä ja siitä löytyy grippiä kaikenlaiseen laskuun mm släsheihin ja powedrcarveen. Paakkuuntunut lumi dekin pinnalla lisää dekkiin painoa ja heikentää pitoa sekä muuttaa jalan asentoa dekin päällä lipsumisesta puhumattakaan. Huono foam ei pidä pakkasella ja kerää lunta ja jäätä. Tämän lisäksi krippimateriaali pitää olla suhteellisen ohutta ja kevyttä hyvän tuntuman saavuttamiseksi. Ohuuden ansiosta laudan pinnan 3D muotoilustakin saa parhaan hyödyn. Olen huomannut, että paksukrippisissä foameissa tuntuma on pallomainen samaan tapaan kuin paksu pehmeä krippi saa aikaan skeittilaudassa. Sekin vaikuttaa, että itse vierastan lainelaudassa pädejä sillä tykkään luonnollisesta tuntumasta lautaan varsinkin tossujen kanssa. Joissain laudoissa on pitotapit ja nystyrät, ne on ihan hyviä ja kevyitä, mutta irtoavat herkästi.  Äsmö on kehitellyt lajiin Dakinen kanssa magneettifoamin ja magneettikengät. Itse en oikeen syty ideaan vaikka vaikea sanoa mitään mielipidettä ennenkuin testaa. Lisäpainon huomaa laudassa ja painava snowsurf onkin aika haastava kääntää jyrkempään tai släshäillä. Slash kuva tästä. Pidän itse lautaa aina kylmässä ennen snowsurffisessiota ja silläkin on vaikutusta lumen paakkuuntumiseen. Vinkki: Älä ota lautaasi heti käyttöön lämpimästä auton takapaksista vaan anna se jäähtyä vallitsevaan ulkolämpötilaan ennenkuin laitat sen hankeen. 

Rakenne

Laudan rakenne on yleensä komposiitti eli kerrosrakenne yhdistettynä kuitua ja sideainetta (epoksi, PU..) sekä puuta. Komposiitin ytimiä voi tehdä esim puusta päällekkäisin kerroksina tai rimottamalla. Eri puulaaduilla ja hyödyntämällä puun syyn suuntia voidaan optimoida ominaisuuksia esim kiertojäykkyyttä ja flexiä. Myös laadukkaasta vanerista saa aikaan ihan kelvollisia snowsurffeja ja nekin voi laminoida kuiduilla vakuumissa vaikka epoksilla. Pelkät vaneriviiludekit tuppaavat menemään kieroon ajan kuluessa tai katkeamaan takajalan kohdilta. Vaneriviiludekkeihin on vaikea tehdä 3D channeleita ja siksi niihin ei sellaisia tehdä. Concavea saa aikaiseksi pohjaan, mutta se ei korvaa 3D channeleita. High end snowsurffeissa on rakenteeseen suunniteltu erilaisia puuviiluja lajiteltuna eri suuntaisesti erilaisilla kerroksilla jolloin ne muodostavat flexiä ja kiertojäykkyyttä haluttuihin kohtiin laudassa. Kun tällainen rakenne laminoidaan kuiduilla moneen eri suuntaan saadaan tarkka flexi ja kiertojäykkyys esimerkiksi 2 puuviilua ja lasikuidut + hiilikuidut. Kannen 3D muotoilulla eli sillä, että esimerkiksi nosen reileillä on vähemmän viilukerroksia voidaan vaikuttaa paljonkin nosen toimintaan kuten myös tailinkin. Rakenteen suunnittelussa onkin huomioitu laudan pohjan 3D channelit, koska channelit jäykistävät lautaa. Siksi 3D laudan valmistaminen kotikonstein onkin haastavaa ja moni tekeekin ensimmäisen laudan ilman pohjamuotoja. Snowsurffeissa ekologisuus on vahvasti läsnä, joten on toivottavaa että lautoja alettaisiin rakentamaan biokomposiiteista kuten esim UPM Formista, mistä on valmistettu jo menestyksellä kanoottejakin. Rakenne ja materiaalit vaikuttavat laudan painoon. Komposiittirakenteiset snowsurffit painaa vain noin 2.5-2.7 kiloa. Rimotetut painaa viilutettuja yleisesti hieman enemmän.

Leash ja leashplug

Monella valmistajalla on leashille oma paikkansa dekissä. Käytä aina leashia, koska karannut lauta on todella vaarallinen. Pehmeästä lumesta on myös vaikea löytää karannutta lautaa. Spiraalimalliset leashit ovat parhaita sillä ne ei roiku perässä kiinteän kaapelin sijaan. Hyvissä leasheissa on myös laukaisunvarmistin mikäli se jää oikeasti jonnekin jumiin. Mikäli käytät lainelaudan leashista peräisin olevaa jalkasträppiä niin sen pito heikkenee pakkasessa, koska velcro täyttyy lumella. Kaksipuolinen velcro jalkasträppi on paras sillä lumi ei pääse silloin velcroon.

Unelma snowsurffi

Siteettömänä snowsurf lautana olisikin täydellinen sellainen snowsurffi, jossa olisi useamman kauden siteellisenä lautana käyttämäni Nitro Squashin nose ja Rayne snowsurffin moontail perä tosi miedolla rockerilla. Kannen ja pohjan 3d muotoilu sekä taper shape sekä rockerit olisi Raynen snowsurffista. Dekin nose olisi melko löysä, mutta tailista lauta olisi huomattavasti jäykempi. Dekin pituus vaihtelisi käyttöpaikan mukaan joten malleja voisi olla kaksi, lyhyempi 145cm metsälaskuun ja pitempi 155-160cm avonaiselle kentälle. Joissakin laudoissa on reunoilla tai nosessa concave/convex ”siivekkeet” lisäämässä kelluttavuutta, mutta en ole vielä päässyt testaamaan sellaista.    

Henkilökohtaiset suojat ja snowsurffauksessa käytettävät kengät

Itse en tykkää käyttää lumilautakenkiä enkä vaelluskenkiä. Käytän mahdollisimman taipuvapohjaisia vesitiiviitä talvikenkiä jalkatuntuman maksimoimiseksi. Käytän usein housujen alle mahtuvia polvisuojia. Jotkut tykkää käyttää housujen alle mahtuvia suojahousuja joissa on pädityyppinen lonkkasuoja. Päätä voi suojata lumilautakypärällä tai sitten ihan skedekypärällä + irtohuppu. Housujen alle mahtuvat slim 661 Kyle Strait polvisuojat maksavat Offshoressa 25e ja lonkkasuojahousut 45e. Vicious Snowsurf spiraalileashit maksavat Offshoressa 36,90e

Spotit

Katsomalla laskujälkiäsi kertoo se paljon laudastasi tai törmän soveltuvuudesta snowsurffiin. Jos käännösjäljet näyttävät vain painantauralta lumessa niin joku asia mättää. Paras spotti siteettömälle snowsurffille on jyrkähkö rinne. Liian jyrkällä törmällä siteettömässä laudassa ei aina riitä reilipaine ainakaan laskun alkuosalla, koska vauhtia ei ole tarpeeksi suhteessa jyrkkyyteen ellei lumi ole todella pehmeää. Oman sweetspotin eli vauhdin/jyrkyyden löytäminen on tärkeää eikä sellaisia toimivia snowsurffispotteja kannata huudella yleisesti. Omatkin spotit on laskettu rikki 10 laskua /spotti. Joskus joutuu odottelemaan uutta dumppia jopa seuraavaan vuoteen. Rikkilasketulla ja vanhoja laskujälkiä sisältävällä spotilla on ikävä laskea ainakin siteettömällä laudalla. Erikerroksinen lumi on myrkkyä siteettömälle nautinnolle. Kevät tuo myös haasteensa sillä puiden vieressä lumi on kerrostunutta monestakin syystä. Kartalla on noin 10 spottia joten ne laskee päivässä parissa. Suunnittelen laskut aina ennalta jotta törmälläpääsis mahdollisimman monta laskua. Videoitaessa käytössäni on 4 kameraa ja vaikeutena on laskun osuminen ruutuun. Siteetön snowsurffaus on ihan oma lajinsa ja kaikista lähimpänä se on perinteistä lumilautailua. Tosiasia on, että snowsurffaus on kehittävänä harjoituksena todella kaukana oikeasta lainelautailusta- Snowsurffaus mielikuvissa pyritään vain romantisoimaan lainelautailua vaikka snowsurffilaudassa ei ole fin efektiä ja ylökropan liikkeet ovat erilaisia. Cutbackit ovat käytännössä mahdottomia siteettömällä snowsurffilla ja välttävästi siteellisellä. Mikäli haluat oppia lainelautailemaan tai parantaa lainelautailutekniikkaasi ja nostaa surffaustasoasi helposti niin ainoa harjoite siihen on surfskate.

SITEELLINEN SNOWSURF

Siteellisiä snowsurffeja on markkinoilla paljon. Siteellinen eroaa siteettömästä huomattavasti eikä varsinaisesti kannata ostaa sellaista hybridiä (siteetön-siteellinen), se ei ole kummassakaan hyvä. Erityisesti, koska hybrideissä ei ole pohjan 3d muotoja ja ne on suunniteltu toimimaan pääasiassa siteellisenä. Siteellinen snowsurf on perinteiseen lumilautaankin verrattuna aivan erityyppinen lauta, jota ohjataan erilaisella tekniikalla mikäli haluat oikeata snowsurffausta. Snowsurffauksen tyypillisiä piirteitä ovat takajalkapainotus, yläkropan ja käsien käyttö sekä etujalan käyttö käännöksissä- Tästä syystä itsekin olen poistanut/vapauttanut etusiteestä forward lean toiminnon siten, että side pääsee kääntymään reilusti taaksepäin. Tämä toimenpide päästää etujalan toimimaan lainelautailusta tutulla käännöstekniikalla. Siteet laitan aina reilusti set back stanssille. Siteellisissä snowsurffeissa tykkään leveistä malleista ja alle 170cm pitkistä, joissa ei ole swallowtailia. Siteellisissä snowsurffeissa voimakaskin swallow ei niin haittaa, koska siteellisellä pystyy painottamaan (nojaamaan) erilailla eteenpäin siteiden ansiosta. Oma mielipide on kuitenkin se, että perän pitää potkia myös siteellisessä laudassa. Tykkään myös laudasta jossa leikkaavuus (sidecut) korostuu perää kohden reippaastikin.

Juha Sila snowsurf

Siteellisillä snowsurffeilla pystyy laskemaan aivan hyvin normaaleilla hoidetuilla rinteilläkin ennakkoasenteista riippumatta. Siteellisellä carvailu on hauskaa. Siteellistä ostettaessa kiinnitä huomiota sopivaan pituuteen, laskijan taitotaso sekä pituus ja käyttötarkoitus huomioiden. Leveämpi kelluttaa paremmin joten leveyskin erityisesti nosessa on tärkeä. Laudaksi valitsisin sellaisen jossa on rokkeria nosessa alkaen keskikohdasta lautaa ja perässä hieman camper muotoa. Mielestäni siteellinen snowsurffi ei saa olla löysällä flexillä vaikka markkinoilla on paljon todella löysiä lautoja. Niiden toimiminen sekalaisessa maastossa ja kerrostuneessa lumessa on vähän ennalta arvaamatonta. Valitsen laudan aina 7+ flexisenä. Myös siteellisessä nose pitää olla leveä ja olenkin tyytyväinen Nitro Squashin noseen niin rinteessä ja erityisesti rinteen ulkopuolella laskemisessa. Mielenkiintoisena odottelen 2022 kauden uutuuksia siteellisten ja siteettömien surf/powlautojen osalta. Burtonilta on ainakin luvassa uusia visioita pohjien muotoilulle, erityisesti nosessa ja tailissa tulee olemaan lumiohjaimia. Sitteellisissä flat laudat yleistyvät, joihin olen hieman skeptinen. Siteettömissä pohjamuotojen tärkeys korostuu entisestään. Sekin on hyvä, että liika rokkeri poistuu ”muodista” ainakin siteettomien lautojen osalta.