Suomisurffauksen historia

majakka tuubiSuomen lainelautailukulttuurin voidaan sanoa alkaneen vasta vuonna 1997, jolloin Porin Yyterissä alkoi käydä lajia harrastamassa manselaisia lainelautailijoita. Tätä aikaisemmin suomisurffia oli kokeillut 1986 Matti Finholm ja purjelautailijat Velmu ja Ransu. 1988 tai 1989 purjelautailijat Suomisen Teppo ja Olli Vuorilehto olivat surffaneet Yyterinlahden ensimmäiset suomisurffiaallot. Tepon ja Ollin lainelautailuharrastus jatkui kuitenkin mm. Kanarian reissuilla. Matin surffiharrastus jatkuu yhä mm surffilautojen sheippaamisella ja suomisurffauksella. Suomisurffikulttuuri ei vielä tuolloin ottanut aaltoa alleen vaan edellämainitut henkilöt ovat suomisurffauksen ensivetäjät. Samaan aikaan purjelautaboomi oli topissa, joten lainelautailu ei saanut jalansijaa eikä kunnollisista lainelautaspoteistakaan ollut tietoa. Myös sen ajan laudat eivät olleet suomisurffiin parhaita.

majakkaHuhu kertoo, että Ahvenanmaalla olisi ollut kaverukset, jotka surffasivat aaltoja.  Erkki Izarra kertoo surf suomessa näin: ”Vietin Ahvenanmaalla kesät -94 ja -95. Oli oma lauta mukana. Tutustuin paikallisiin, jotka veivät mestoille Torpiin. Keliä ei oikein ikinä ollut eli itselläni jäi lähinnä pulikoinniksi, mutta ne kundit kyllä vetivät jo niihin aikoihin. Saattaa olla että tein aiheesta artikkelin Flashback ”käytä rahasi oikein” -tiedejulkaisuun”. Myös Mikko Vormala on käynyt surffaamassa Hangossa ja kertoo edelleen surf suomessa seuraavaa: ” Oltiin 28. syyskuuta 1994 Hangossa surffamassa, kun pelastushelikopterit lenteli edes takas yli. Keli oli skeidaa, eikä varsinaisesta surffauksesta voida puhua, mut oltiin kuitenki ja jäi kyl vahvasti mieleen. Joku mv-foto oli Flashbackissäkin”. Kaveriltani taitaa löytyä kaikki. Ainakin vielä 2000 vuoden flashback lehdessä numero 26 sivulla 28 mainitaan suomi No-wave landinä, jossa meillä täällä ei ole yhtään aaltoja. Seuraava suomisurf juttu oli Fläshbackissä vuonna 2004, jolloin muutamia sen aikaisia lumilautastaroja kävivät ekaa kertaa surffaamassa Porin Yyterissä. Tämän jälkeen pääkaupunkiseudulta alkoi virrata väkeä Poriin.

Netissä pyörii myös juttua, että suomessa olisi lehtimainoksen perusteella lainelautailtu jo 50-luvulla veneen perässä. No ensinnäkin se ei olisi surffausta ja toiseksi lainelautailulla on tarkoitettu yksisuksisella vesihiihtoa veneen peräaallossa. Tämäntyyppinen vesihiihto oli suosittua amerikassa. Kyseisen Toijalan tapahtuman yhteydessä on esitelty suomen ensimmäisiä Amerikasta tuotuja siteellisiä yksisuksisia vesisuksia (Lähde Vesikiitäjät, puh.joht. Husso Matti).

offshoren sotanorsu

Sotanorsu oli tuttu näky surffirannoilla

1997 Ensimmäiset lainelaudat ilmestyivät Offshore liikkeeseen joten suomisurffikultturia oli alettava kehittämään.  Olihan Suomessa kaikki faciliteetit todistetusti kunnossa, joten surfshopin pitäminen Suomessa ei olisi mahdotonta. Alku 1997-98 oli vaikeaa sillä juttuja Poriaalloista ei uskottu eikä niitä otettu todesta vaan ne kuitattiin baarihöpinöiksi. Surffitarinoiden tueksi aloin ottamaan valokuvia suomisurffauksesta. Vasta 1999 kun skannatut paperikuvat aalloista surffitarinoineen levisi nopeasti kaveripiiristä toiseen alkoi Poriin muodostua surffikulttuuria ja omanlaisensa tuon aikainen surffiskene. 1999 alkoi Porissa käymään Tamperelaisen Offshoren porukan lisäksi muitakin  Pirkanmaalaisia. Offshoren surffikuvat Porista aiheutti melkoisen kultaryntäyksen Poriin ja pian Porissa kuultiin muitakin murteita kuin mansea. Porin murretta ei vielä tuohon aikaan surffirannoilla kuulunut. Lainelaudatkin menivät hetkessä kaupaksi Offshoresta. Tieto suomalaisesta surffishopista levisi pohjoismaihin ja Venäjälle. Asiakkaita tuli Oslosta ja Pietarista saakka. Tuohon aikaan oli aika rare juttu kun valikoimissa oli kylmän veden surffivahaa sekä eviä ja leasheja.

90-luvun vaihduttua Porin ”surffihesessä” kävi parhaimmillaan toistakymmentä surffaria puhumassa täydellisistä hampurilaisista ja aalloista ympäri Suomea, suomisurffiscene oli syntynyt. Vuonna 2000 Yyterin alueella kävi noin 20-30 aktiivista suomisurffaria. Vuonna 2004 pääkaupunkiseudulla alkoi järjetön spottitsekitys. Esimerkiksi Pilu&Tarzani käyttivät vapaa-aikansa Porkkalanniemen ja Emäsalon ympäristön tsekittelyyn. Moni Etelä-Suomen spotti onkin heidän ja Marko Vuorensalon sekä Aapo Virran tsekityksien tulosta. Myös Patrik Blom on ollut ahkera tsekittelijä ja spottien löytäjä. Harrastajamäärän kasvaminen ei ole suoranaisesti muuttanut tuon aikaista syntynyttä kulttuuria ja suomisurfhenkeä. Ehkä oikealla surffishopilla ja hyvällä kaveriporukalla on ollut jonkinlainen vaikutus asiaan alkusysäyksessä. Suomessa ei ole lokalismia eikä vastaavan kaltaista machokulttuuria mikä elää vahvana Espanjassa ja osissa Portugalia. Suomisurffauksessa luonnossa olo yhdistää eri lainelautailujoita, sillä urbaaneja kaupunkispotteja on vähän. Ainoat urbaanit spotit taitaa olla Tampereella.

Suomisurffaus on nykyään samanlaista, kun se oli vuonna 2008 eli lainelautailu ja -kulttuuri ei ole juurikaan muuttunut tähän päivään mennessä. Ennen vuottaa 2008 oli jo ollut sheippauspajoja, Offshoren tuotantolautaa, yleisesti lainelaudat olivat kehittyneet lähes nykypäivän lautojen tasolle. 2008 SUP surffauskin rantautui Poriin Ville Vihmarin ja Antti Kunnaksen toimesta. Vuotta 2008 voidaankin pitää eräänlaisena kulminaatiopisteenä suomisurffauksen historiassa.

Pinguino surfboards shapers

Pinguino shapers!

Itselle tulee nykyään keskimäärin n.40 suomisurffipäivää vuodessa. Parhaimpina vuosina kuten 2006-2010 vesilläolopäiviä tuli noin 70 vuodessa. Ensimmäisenä suomisurfvuotenani 1997 surffipäiviä tuli kymmenen. Aaltopäivien ennätys on Porilaisen Tuomas Stenforsin nimissä. Surffipäiviä oli 99 tai hieman ylikin. Ollaan sovittu tuo 99 viralliseksi, koska seassa on muutama niin pieni aaltopäivä, jolloin surffipäiväksi hyväksyttävää vähintään kolmen aallon vetämistä, ei saavutettu.

Meren jäätyminen vaikuttaa ratkaisevasti aaltopäivien määrään Suomessa. Parhaimpia kelejä tulee yleensä elokuun lopussa-syyskuun aikana. Yleisen luulon vastaisesti kesälläkin on paljon kelejä esimerkiksi viimeisen 6 vuoden aikana on Porijazzien aikaan ollut 2-3 päivää yhtäjaksoista surffia. Mikäli meri ei jäädy niin talvi on myös otollista surffausaikaa. Keskimäärin keskinkertaisena surffipäivänä tulee otettua noin 20 aaltoa. Parhaimpina päivinä reilusti enemmän erityisesti kesäisin kun meressä jaksaa mullata jopa useita sessareita päivässä. Pisin yhtäjaksoinen sessio on ollut 2010 elokuun lopussa 8,5h. Nykyisin surfsessio kestää vain 1,5-2h. Joskus surffisessioita päivässä on kaksi, harvemmin 3. Yksi aalto kestää keskimäärin 7-10 sekuntia, mutta esimerkiksi Majakka spotilla saa helposti 13-15 sekunnin runeja ja pumppiksella yli 20 sekunnin. Lonkkarilla Poliisinlahdella saa vielä paljon pidempiä. Majakan keskikohdalta Häklinin rantaan on reilusti yli minuutin runi. Se vaatii jo lonkkarin. SUP laudalla se ei edes ole vaikeaa. Isona päivänä virtaus on järkyttävä, joten varoituksen sana tässä.

Edellä oleva videoeditti kertoo suomisurffauskulttuurin syntymisestä suomessa. Videolla on  suomisurffauksen ”highlightit” kerrottuna mm oma ensimmäinen suomiaalto 1997 Porissa ja hieman tarinaa omasta surffinäkemyksestä ja manselaisten aloittamasta surffikulttuurin synnystä 90-luvun lopussa unohtamatta sitä itseään eli härmäaalloilla ratsastamista. Lisää suomisurf videoita tästä.

20 kautta suomisurffausta tarkoittaa: (20. kausi lähti käymään 2016)
– n. 800 surffisessiota
– n. 750 000 vedessä vietettyä minuuttia
– yli 12000 aaltoa
– yli 1400 minuuttia aallolla yhtäjaksoista seisoskelua

pori-secret-slab-spot.jpg pumppis släb

2016- surffiskene tulee varmasti muuttumaan paljon. Oman lisänsä tulevaan historiaan tuovat uusien spottien löytäjät sekä erilaiset tapahtumat. Surffipajat ja uudet lajiin mukaan tulleet surffarit muokkaavat historiaan omat vivahteensa. Alapuolen 2015 kuvatulla videolla Porituomas 0:33 ja Juha Majakalla 0:54 sekä klipin alussa Pinguino surfboardsin ensimetrejä 0:08-0:32 Jyväskylästä Kimmo K 1:36 ja stadin kingit Messi 4:02 ja Thiago 4:16

SURF´S UP, löytäkää spotteja ja ollaan kavereita!

Kategoria(t): Surf Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 vastausta artikkeliin: Suomisurffauksen historia

  1. Paluuviite: Surfskate historia | Longboard & Snowscoot & Surf

  2. Paluuviite: Surf SM 2018 ja Suomen lainelautaliiton toiminta | Longboard & Snowscoot & Surf

  3. Paluuviite: Surf skate 2019 | Surf & Skate & Snow

  4. Paluuviite: Surfskate ostajan opas | Surf & Skate & Snow

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s