Kesyttämättömät aallot Suomessa

RÄBIS SLAB

Ensimmäinen aalto on släb tyyppinen ja kesytetty useampaan kertaan vain osittain shoulderilta eli suoraan lipan alta ei ole vielä kurkkinut kukaan. Tuomaksen kanssa vedimme pienemmistä seteistä muutaman aallon righthanderiin. Tuomas sai aallon sisempää keskeltä, mutta ei ollut suoraan lipan alla. Isoimpiin aaltoihin ei pääse shoulderilta vaan aaltoon pitää lähteä hyvissä ajoin jolloin joutuu takuuvarmasti lipan alle. Lähdettäessä aaltoon sitä ei voi enään skipata eikä seivata . Setin tullessa aallot imevät vettä edestään ja vesi virtaa voimakkaasti vasten ja kohti tulevaa aaltoa ja muodostuvaa seinämää ennen matalaa, virtaus siis imee sinut kohti murtuvia aaltoja. Aallon saapuessa matalaan se nousee yllättäen, kohdalla on vajaa metri vettä. Pohja on kova kallio/sora/iso laattakivi. Pohjassa on myös yksi pyöreä iso kivi, joka tulee esille isommilla seteillä. Kerran Tuomas yritti sukeltaa kyseisellä släbillä aallon läpi, mitä ei kannata tehdä (toisaalta ei voi muutakaan jos joutuu keskelle ”breiking pointtiin”) vaan paikka kannattaa kiertää ohi etelän puolelta. Toiselta puolen kiertämällä ajautuu helposti insidelle. Vesimäärä ei riitä tarpeeksi syvään duckdaivaukseen ja päälle romahtava vesimassa painoi Tuomaksen pohjaan. Paikasta on hankala päästä pois rantaan kelin kasvaessa ulosvirtauksien takia. Vaarana on ajautua aallonmurtajan kohdilta laivaväylälle. Aallonmurtajalta on aika mahdoton nousta ylös isommalla kelillä ja sen reuna virtaa voimakkaasti ylos yhtyen aallonmurtajan päässä Kokemäenjoen virtaukseen. Veden ollessa korkealla släbin viereen syntyy helpompi lefti. Tätä kohtaa ei pidä sekoittaa slabiin, koska leftin toimiessa slabi ei toimi. Itseasiassa varsinainen släbi toimii vain tietyillä vedenkorkeuksilla ja aallokon suunnalla. Ensimmäinen kuva isompana tästä.

Kolmannessa kuvassa alla Tuomas melomassa pois spotilta. Otin kuvan kun pääsin itse rantaan. Ensimmäisessä kuvassa aallon feissi on noin kaksi ukkoo korkea. Vesi painuu kuopalle aallon edestä imun takia. Lippa on todella paksu ja niskaan tulee isoilla seteillä vähintään 3 tonnia vettä. Oltiin mestalla vähän yli tunnin tsekkaan ja harkitsemaan kannattaako sitä koskaan koittaa. Todettiin, että paikasta kyllä saa varmasti suomen hienoimman surffikuvan, jos aaltoa uskaltaa ottaa ja sen saa oikeassa kohtaan ja sitä osaa ajaa oikein. Aaltoa otettaessa vinkkinä, että pidä lauta kohtisuoraan rantaan päin. Pystyyn päästyäsi ei kannata ajaa feissiä kohden sillä lauta skippaa lähes varmasti sivuttain sillä nouseva aalto imee vettä. Pumppiksen släbiltä takeoff samalla tekniikalla ja aaltoa voi bottom turnin jälkeen ajaa ihan feissilläkin.

Meikämannee ei enään nappaa kuumat mestat mm.perhesyistä, joten ehkä tämä släb aalto jää kunnolla vetämättä itseltä tältä erää. Pumppiksen släbillä ei ole mitään vaaraa, tosin leashi on katkennut siellä kerran ja virtaus on ulospäin. Mut, jos olet kova jätkä tai tyttö niin lupaan tulla kuvaan ja näyttään tuon toisen mestan sit kun se toimii, soita kun oot Porissa 😉 niin ehkä saat koordinaatit, jos aallokon suunta oikea. Pumppiksen släbkin on R.I.P, koska laivaväylän ruoppaus on aiheuttanut hiekkabänkin katoamisen ja muuttanut virtauksien suuntia.

EDIT: TOINEN JA KOLMAS SPOTTI JO VEDETTY

RIP PUMPPIS BÄNKKISLÄB

Viimeisenä neljäntenä RIP pumppis bankkislab (kaksi kappaleen spotit muuttuu kuvaa alla), joka maan nousemisen ja muuttuneiden virtauksien takia ei tule enää koskaan todennäköisesti toimimaan. Tämä kuvaus tähän artikkeliin siksi, että mesta on jäänyt monelta vetämättä. Sitä vedettiin aikaisemmin useastikin sekä siellä pääsi harvinaisesti lipan alta kurkkimaan maailmaa. Alla olevalla videolla kohdassa 0:22.

SPOTIT MUUTTUU AJAN KULUESSA

Merialueilla maan pinta nousee keskimäärin metrin sadassa vuodessa eli 10cm kymmenessä vuodessa. Nousemalla on merkitystä hiekkabänkkien muodostumiseen ja merivirtauksiin. Pumppiksen RIP släbille pitäisi talven aikana virrata lisää hiekkaa, jotta bankki syntyisi uudestaan jäiden lähtiessä. Se ei välttämättä ole enään mahdollista maan nousemisen takia. Jokainen tietää mitä perämerellä 10-20cm maan nousema aiheuttaa merelle. Asiaa voi verrata mitä +20-20cm meriveden liikehdintä aiheuttaa tietyille spoteille kuten Uniluodon leftylle ja Majakalle. Herrainpäiviä ja Karhua on surffattu joskus puurajassakin, kun vesi on ollut ennätyksellisen korkealla esim 2008. Korkean veden aikaan pohjassa olevista kivistä ei ole haittaa Karhulla vaan pikemminkin ne boostaa aaltoa loppua kohden blokaten myötävirtausta.

Merenpohjan pienetkin muutokset vaikuttavat nopeasti merivirtauksiin ja sitä kautta hiekkabänkkien liikkeisiin ja muodostumisiin. Olen sataprosenttisen varma, että laivaväylän ja syvävesisataman ruoppaus on vaikuttanut Yyterin rantojen hiekkabänkkien siirtymisiin, tämä on vain minun oma mielipide. Välikön hiekkabänkkikin on pienentynyt huomattavasti eikä aalto toimi siinä samaan tapaan kuin ennen ruoppauksia, virtauksin on erilainen. Ennen Pumppikselta tuli virtaus välikköön tuoden hiekkaa pumpparilta kun nykyään virtaus menee Pumppiksen eteläreunalta ulos vieden hiekan mennessään ulapalle. Toivotaan, että luonto korjaa asian.

PARHAIMMAT BÄNKIT SYNTYVÄT USEIN TALVEN AIKANA

Yleisesti parhaimmat bänkit syntyvät talviaikaan mikäli on jääpeite. Syntyvän hiekkabänkin pitää myös kovettua ja se tapahtuu parhaiten talven aikana jolloin virtaukset ovat jään alla ja kasaten hiekkaa talven ajan tiettyihin kohtiin. Kesän aikana tällainen bankki huuhtoutuu helposti pois, jopa kuukaudessa. Kesäisin bänkkejä ei synny kovinkaan helposti, koska aallokon suunta vaihtelee mikä vaikuttaa virtauksienkin vaihteluihin ja hiekkamassojen siirtymiseen. Kesän aikana bänkit stabiloituvat ja syksyllä bankit ovat yleensä samassa paikassa tästä syystä. Talvella jääpeitteen alla virtaukset ovat stabiilimmat. Älä koskaan lähde surffaamaan esim Herristä mikäli jääpeite loppuu Yyterinlahdelta Herrainpäivien nokkaan. Virtaus kulkee jäänkannen alle! Loppuun vielä uusin vedetty spotti tästä.