Midnightsun longboard festit vietettiin Iso-Syötteella jo toisen kerran. Tapahtuma ei ole kilpailu vaan longboard freeridefest, jonka tarkoituksena on tarjota Suomessa laskijoille jotain sellaista mitä muualla Euroopassakin tapahtuu. Suljettu mutkainen, vauhdikas mäki, joka valvottu ja paalitettu. Shuttlebussi säästää jalkavoimat vain laskemiseen. Tämä mahdollistaa omien rajojenkin kokeilun ja nopean kehityksen alamäkilaskussa. Suomessa ei ole vastaavaa yhtä vaativaa mäkeä, 4 päivän aikana voi todella tapahtua radikaalia kehitystä. Tiukkoja mutkia ja vauhdikkaita suoria pystyi kerta toisensa jälkeen ajelemaan lujempaa ja tarkemmilla ajolinjoilla. Jokainen varmasti huomasi vauhdin tuoman adrenaliiniannoksen myös kropassaan. Pidennetyn viikonlopun aikana laskijoilla oli aikaa tutustua toisiinsa grillaillen, iltaohjelmissa ja jopa SUP:paillen. Alhaalla uimarannan vierestä löytyi myös skeittiparkki, josta ei ollut pitkä matka toiselle lonkkarispotille Pikku-Syötteelle, mikäli halusi palauttaa jalkojansa hieman kevyemmässä mäessä.
Omat laskut meni paremmin kuin olisi odottanut. Itse en ole varsinainen alamäkipommittaja vaan laskemisen painopisteenä on ollut slaidaus ja freeride. Viimeiseksi laskuksi päätin laskun, jolla suoritin radan kahdella jarrutuksella. Oma 90´s style ei kuitenkaan riitä kärkikahinoihin ja läjässä laskeminen kuumottaa. Nikolai ja Lauri sekä Allu vetivät kovimpaa. Nippe ja Tatu kasvattelee vielä massoja, mutta molemmat laskevat teknisesti varmasti, jolloin painavimmilla ei ole varaa virheisiin minkä kaksikko kuittaa satavarmasti. Nippe esittelikin freeridepainoitteisessa slidetyskisassa varmaa tyyliä vaikka Eero nippanappa slidehanskat kuittasikin. Ellan standupit ja speedcheckit vakuuttivat tuomarina olevan Ari Jämsän.
Jämsät olivat tämän tapahtuman järjestäjiä sekä promoottoreita ja he järjestivätkin monelle kesän kohokohdan. Kiitos myös Jämsien taustajoukoille ja ratamiehille, bussikuskille sekä ensiapuporukalle. Mikko Mäki käyttikin ahkeraan ensiapua ja automatkan istuminen kuulemma kuumotti enemmän kuin ensimmäinen lasku. Kalle Kärjen ja Juran eli Julius Rantasen sekä Kari Vähäkuopuksen eli Kaken laskut jäivät myös mieleen hienoina.